sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Säihkettä vuodenvaihteessa!

Uudenvuodenaatto, nykyään meidän osoitteessa se on aika rauhallinen ilta. Pitkiä tähtisadetikkuja, itsetehtyjä hodareita ja herkuttelua. Tutkiessani ruokakauppojen ilmoituksia, selkeästi itsenäisyyspäivään kuuluu tarjouksien perusteella seuraavat: nakit, perunasalaatti, sipsit, karkit ja limsa. Näitä kaikkia, mukaanlukematta perunasalattia, meidänkin ostoskärryistä löytyi. Asuinalueellamme on vuosittain puoliltaöin ammuttu porukalla uudenvuoden raketit, mutta ollaan me monta kertaa onnistuttu jo nukkumaankin puolenyön aikaan. Taistelimme kuitenkin tällä kertaa, lapsien toiveesta, että mennään katsomaan paikanpäälle raketteja. Täytyy tunnustaa, että kun itse on herännyt kuuden jälkeen aamulla - kyllä piti tosissaan taistella nukkumattia vastaan. Huomasin kyllä toisen puolen "pitkään valvomisessa", nimittäin uudenvuodenpäivänä sain nauttia unista puoleen yhteentoista saakka. Enpä muista, koska olisin näin pitkään nukkunut! Toisaalta en kaipaakaan mitään uudenvuodenbileitä, taikka pääkipuja uudenvuodenpäivälle, mutta kyllä voisin harkita ensi vuodenvaihteelle ystäviä kylään taikka jotain yhteistä tekemistä.
 
 


En muista, koska olisimme valaneet uudenvuoden tinoja. Ehkäpä ensimmäisinä vuosina esikoisen syntymän jälkeen, mutta sanomalehden ilmoituksia lukiessamme bongasimme uudenvuoden tinat - ja päätimme tällä kertaa valaa tinakengät. Tuli oikeastaan hiukan nostalginen fiilis, sillä joka vuosi omassa lapsuudessani tinoja valettiin - joten ehkäpä tästä tulee meidänkin perheen uudenvuoden perinne? Onko siellä muilla erilaisia perinteitä vuodenvaihteeseen?

 



Aikamoiset naurut saimme aikaan tutkiessamme "tinamöykkyjä" varjoista. Aikamoisia hahmoja tinakengistä tulikin! Uudenvuoden päivänä pitkien aamu-unien jälkeen lähdimme kylmän viiman ja -10asteen pakkasen saattelemana laavulle paistamaan makkaraa sekä keittämään nokipannukahvit. Lammen jää oli myös noin kymmenensentin paksuudelta jäässä, mutta kuten kuvista näkyy - edelleen valkoinen lumipeite puuttuu täältä Keski-Suomesta. Silti oli mahtava pakkaspäivä kera kauniin auringonpaisteen, ja metsässä on vain sitä jotakin tunnelmaa.




Tervetuloa vuosi 2016 - ilman mitään sen suurempia lupauksia. Silti jotain ryhtiliikkeitä elämässäni aion tehdä tänä vuonna, mutta elää kuitenkin täysillä ihan jokainen päivä. Aion opetella unohtamaan menneet, olla murehtimatta huomisesta sekä olla kiitollinen niistä asioista, jotka ovat minulle tärkeitä.

4 kommenttia:

  1. Sama homma meillä, kotona oltiin. Meidän nuoriso oli vain omissa menoissaan. Meillä on vaan perinteiset uuden vuoden herkut ja jotain uuttakin uuden vuoden herkkua. Raketteja ammuttiin, mutta vain vähän. Rauhallisissa merkeissä siis meni aatto. Mukavaa sunnuntaita ♡

    VastaaPoista
  2. Rentoa uutta vuotta on täälläkin jo vuosia vietetty. Se on paras tapa ottaa vastaan uusi vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin voi luvan kanssa rentoutua ja levätä! :)

      Poista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3