keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Hyvänolon vuoden ajatelmia.

Loppiainen. Mites se siellä teillä sujui? Täällä meilläpäin pakkanen paukkui, mittari näyttää tälläkin hetkellä lähes -27 astetta, joten tälle päivälle suunniteltu laavuretki jouduttiin perumaan. Jo pelkästään koirien lenkkeilytykset ovat jääneet hyvin vähälle, sillä tuntuu että nuo karvakamut jäätyvät pystyyn hetkessä. Mutta eipä nuo pakkaset haittaa, ainakaan talon seinien sisäpuolella ja takkatulen ääressä. Taikka miksei saunan lauteiden lämmössäkin. Omia jännitysmomentteja on varmasti tiedossa autoillessa, nimittäin miten kylmää eri paikoissa mahtaa olla ja jaksaako auto aina käynnistyä? Niin ja onhan sekin tietty jo oma juttunsa, miten sitä yleensäottaen itse jaksaa lämpimän peiton alta käynnistyä? :)
 
Mutta, mähän mietin vuodenvaihtuessa että tekisinkö tälle vuodelle mitään uudenvuoden lupauksia. Päätin kuitenkin etten varsinaisesti lupaa mitään, mutta päätin keskittyä miettimään mitä voisin tehdä toisin. Ja ehdottomasti jo oman jaksamisen, työn ja arjen tasapainottelemisen sekä fyysisen jaksamisen vuoksi liikunta on sellainen asia johon haluan panostaa tänä vuonna.
 
"Ainakin voisin tulevasta vuodesta tehdä sellaisen hyvänolon vuoden, nimittäin oma minäni tarvitsee omaa aikaa ja liikuntaa. Oma minä on hiukan hukassa näissä ruuhkavuosissa, ja haluaisin löytää takaisin entisen minäni."
31.12.2015
 


Kipitinkin tänään pyhäpäivänä Elixiaan kuntosalin puolelle hikoilemaan. Kirjaimellisesti. Pitkä, liian pitkä, salitauko tuntui kyllä jokaisessa lihasryhmässä - varmasti muuten huomennakin tuntuu! Koska arkipäivät ovat ns. "minuuttiaikataulutettuja", niin en tee itselleni painetta moneksi illaksi liikunnallisista suoritteista vaan voisin kokeilla vaihtoehtona 1 kerta viikolla ja 2 kertaa viikonloppuna. Eikös siinä olisi jo ihan hyvä alku? Ja tietenkin kotona onnistuu lisäksi ilman suurempia aikataulutuksia lenkit koirien kanssa, pitkät lenkit nimenomaan iltaisin.

Jotenkin musta tuntuu, että mun kroppa on aivan rapakunnossa. Kipuja on vähän siellä ja täällä, ja olisi varmaan ihan paikallaan käydä treffaamassa joko fysioterapeuttia taikka hierojaa. Mun pääkipujen yhtenä syynä lienee jäykkyys niska / hartaseudulla, johon varmasti vaikuttaa jo pelkästään mun työajot. Autolla ajaessa saatan jännittää huomaamattani hartioitani. Liikunnalla, yläkropan lihaskunnon ylläpitämisellä on ihan oikeasti suuri vaikutus tähänkin asiaan. Voisiko hyvänolon vuoden teemalla pakottaa itseni pitämään huolta kropastani?


Aktiivisen päivän ja iltasaunan jälkeen maistuu muuten aika hyvältä uunilämmin, maailman paras pannukakku! Käy kurkkaa ohje parin vuoden takaa postauksestani, täältä. Tällä kertaa tosin korvasin voisulan juoksevalla kasviöljyvalmisteella, mutta makuun se ei tainnut vaikuttaa sillä yli puoli levyllistä pannukakkua katosi hetkessä parempiin suihin.

Tuostapa tulikin mieleen toinen asia tähän hyvänvoinnin vuoteeni, nimittäin koska en halunnut luvata mitään sellaista "kautta kiven tai kannon" , "en enää ikinä" tai "en saa sitä, enkä sitä" niin olen ajatellut kokeilla kuinka koukuttavaa tuo sokeri oikeasti on. Ajatuksissa ei ole luopua sokerista taikka karkeista kokonaan tai kieltäytyä houkutuksista, vaan kokeilla haastaa itseäni ainakin vähentämään sokerin määrää. En aio ruveta mihinkään totaaliseen karppitouhuun ja kieltämään itseltäni "sitä ja tätä", mutta silti miettiä tarkemmin mitä sinne suuhuni mahdan laittaa. Niin ja ehkä se tärkein ykkösjuttu onkin, opetella syömään työpäivän aikana. Tässä on tavoitetta jo kerrakseen minulle, ja varmasti opetellaan pitkän aikaa.

4 kommenttia:

  1. Itse voisin syödä makeaa helposti pitkin päivää, mutta pakko tarkkailla painoa. Joten syön vain kerran päivässä, iltapäivällä eli sinä väsyneimpänä ja heikoimpana hetkenä, kahvin kanssa jonkin verran jotain, esim. rivin suklaalevyä tai pullan. Ja se siitä makean syömisestä koko päivälle, vain ja ainoastaan sitten oikeaa ruokaa, eikä mitään vanukkaita tai sokerisia herkkuja. Välillä lipsun, mutta silloin syön muuten kevyemmin sitä oikeaa ruokaa. Kivaa tässä tyylissä on se, että voin esim. lähteä rennoin mielin kaupungille kahville ja pullalle, eli saa kuitenkin jotain herkkuja syödä. Vältän kuitenkin aina ylikalorisia vaihtoehtoja, esim. viinereitä, mutta niitä en edes kaipaa toisaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikea asenne, ei liikaa kuitenkaan nipottamista mutta silti valvontaa mitä menee suuhun :)

      Poista
  2. Ihanasti kirjoitettu ja tärkeää huolehtia myös itsestä. Välillähän se jää vahemmälle, mutta sitten taas pitää ottaa itseä niskasta kiinni :) No stress, kumminkin:) Pannari on hyvää kyllä, nam! Ihanaa viikon jatkoa ja tsemppiä itsestä huolehtimiseen <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3