torstai 10. joulukuuta 2015

Tasan kaksi viikkoa!

Torstai. Kymmenes joulukuuta. Ja samalla aikaa jouluaattoon on tasan kaksi viikkoa. Kahden viikon päästä torstaiaamuna alkaa se jännitys, mahtaako joulupukki tulla. Ollaanko me oltu niin kilttinä, että oltaisiin ansaittu lahjoja? Mitähän se pukki mahtaa tuoda? Tuleehan se kylään asti, ettei niinkuin viime vuonna että kirje ja paketit odottivat kuusen alla? Meillä varsinkin juniori jännittää kovasti joulua, ja varmasti se jännitys jouluaattona vaan voimistuu. Kysymyksiä neidin mielessä on monta, miksi esimerkiksi toisilla joulupukeilla menee parrasta kuminauha? Tuleeko aito pukki, kun hän tietää miltä oikea pukki näyttää? Mutta toisaalta, kun antaa omien ajatuksien siirtyä lapsuuden jouluihin - voi että sitä jännitystä. Se oli niin kutkuttavan jännittävää, kun joulupukki koputti ulko-oveen ja tonttulakin kulkunen helisi. Joulupukin syli vasta jännä paikka olikin, sinne ei uskaltautunut sitten millään. Sentään joulupakettien jakamisessa mieluusti piti auttaa, ja ihmetellä omaa lahjakekoa. Kouluun kirjoitettiin siihen aikaan teksti omasta joulusta, ja muistan miten kilpaa luettiin mitä kaikkea joululahjaksi saatiin. Lapsuuden joulut vietettiin mummolassa, isäni vanhempien luona, sinne joka vuosi joulupukkikin osasi tulla. Jouluaatto oli lasten juhlaa, kokoonnuimme serkkujen kanssa jouluksi leikkimään ja syömään, odottamaan joulupukkia. Mutta, oi miksi se pukin piti tulla aina vasta myöhään illalla?
 
 
Mä alan olemaan valmis joulun odotukseen, nimittäin joulupaketit ovat hankittuina ja ensimmäiset jo vaihdettukin. Päivät joululepoon lähestyvät, vaikkakin lepo taitaa olla kaukana - jokaiselle illalle jotain lasten pikkujoulua, keskusteluaikoja, joulujuhlaa tai muita menoja. Kyllä iltaisin uni maistuu. Oikeastaan odotankin jo viikonloppua, kun pääsen leipomaan joulukakkuja pakkaseen ja eiköhän viikonloppuna uusi satsi pipareitakin paistella. Joulukortit lähtivät postin matkaan tänään, ja tänä vuonna hiukan oikaisin joulukorttiasiassa - päädyin ostamaan kaupasta kortit. Eiköhän se joulu onnistu näinkin, vaikkei perinteisiä valokuvakortteja tullutkaan teetätettyä?

 
Kaksi viikkoa, oletteko te valmiina jouluun? Entä onko omat lahjatoivelistat jo tehtyinä? Voisiko sellaisen itsekin kirjoittaa?

3 kommenttia:

  1. Oletpa ollut reipas kun kaikki alkaa olla valmista!

    Itse tuskailen joka vuotiseen tapaan joululahjojen kanssa. Minulla taitaa olla suunnilleen saman ikäiset tytöt ja heillekin on vaikea keksiä mitään, kun tuntuu ettei kukaan ainakaan TARVITSE mitään. Mutta sitä se kait nykyään on, kukaan ei tarvitse mitään, mitä odottaa saavansa joululahjaksi, vaan lahjat ovat vain ilahduttamiseen. Ihanaa näin, mutta silti ahdistun, että lahjoja pitäisi ostaa ostamisen vuoksi.

    Olisi hauska kuulla mitä hankit omille lapsillesi?

    Helena

    VastaaPoista
  2. Oletpa tehokas! Itselläni nimittäin on kaikki ihan vaiheessa. :) Onneksi hankittavia lahjoja on niin vähän, että selviän yhdellä ostosreissulla. Olisi kuitenkin kiva, jos vielä kerkeisi askarrella ja leipoa jouluisia juttuja pakastimeen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3