tiistai 15. joulukuuta 2015

Mä tein ne!

Mikä voittajafiilis! Pienistä asioista voikin itselle tulla hyvä ja onnistunut fiilis, nimittäin tänään meillä valmistui ensimmäinen erä joululaatikoita. Minä itse tein. Kyllä vain, mä pystyin siihen ja varsin mallikkaasti vieläpä. Ihmettelen kovasti, miksen aiempina jouluna ole itse laatikoita valmistanut kun vaihtoehtoja valmistamiseen on paljon. Ruokakaupat ovat tulvillaan erilaisia valmissoseita. Sellaisia minä tällä ensimmäisellä kerralla käytinkin, Pirkan luomuporkkana- ja luomulanttusosetta. Koti täyttyi jouluntuoksuista, ripaus inkivääriä ja muskottipippuria. Päädyinkö mä tekemään helpoimman kaavan kautta tämän vuoden laatikot? No olipa miten oli, kuitenkin itse tietää mitä laatikot pitävät sisällään ja sain maustaa haluamalla tavalla. Toisaalta tällaiseen meidän perheen ruuhkavuosielämään tälläiset valmissoseet ovat suorastaan helpotus. Ainekset sekaisin, vuokiin ja uuniin. Voiko se olla näin helppoa? Vähän meinasi tulla iso harmitus, miksen aiemmin ole tehnyt.
No parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se meni?


Arvatkaa vaan pitikö illan aikana maistella näitä ensimmäisiä joululaatikkotuotoksia? No kyllä. Ja huomenna kaupasta vielä joulukinkkua kaveriksi, niin saa vähän lisää tunnelmoida sitä ensi viikolla saapuvaa joulua. Tästä tulevasta joulusta on tulossa rauhallinen joulu, ja vietämmekin sen kotosalla. Täytyy tunnustaa, että jostain syystä tänä jouluna mieli meinaa olla normaalia raskaampi - liekö alitajunta tekee työtä näiden joululaatikoidenkin vuoksi, kun muistan kun oma äiti joka joulu teki laatikot itse. Ehkä mulla onkin vain niin kova ikävä äitiäni. Elämässä on oikeastaan aika orpo ilman vanhempiaan, mutta ainakin käsitän hirmuisen hyvin kuinka tärkeitä me vanhemmat olemmekaan omille lapsillemme. Meidän perheessä ei lasten kanssa unohdeta hyvänyöniltapusuja taikka jätetä sanomatta kuinka toisiamme rakastamme, sillä koskaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan. Rakkaus on yksi sellainen asia, joka ei kuole koskaan eikä sitä voi mitata.




 
Tässä puolestaan kuvissa tuo hermoromahdukseni aikaan hankittu piparkakkutalo joulumyyjäisistä. Jokohan kohta saisi haukata? Piparkakkutalo on muumitalon mallinen ja siellä näyttää olevan kaikki tutut muumihahmotkin. Bongasin sokokselta muumipiparitalon muotit, joten jos ihan hurjaksi heittäydyn, olisiko se piparkakkutalo sitten ensi joulun haaste? Joka joulu opettelen jotain uutta?

4 kommenttia:

  1. Hyvä Henna, hienoa!
    Meillä ruokahommat on vielä täysin levällään mutta nou hätä, mieheni jää loppuviikosta jouluvapaille ja tekasee lähes kaikki herkut valmiiksi (paitsi leipomiset jää äitini huoleksi). Kinkun sijasta meillä syödään kalkkunaa. Mun bravuuri on vain joulusillin teko, en oo vaan vielä päättänyt minkä makuista tänä vuonna teen :D Itse olen jouluaattoillan töissä mutta sitten on muutama vapaa päivä, ai että minä odotan niitä <3
    -Suvi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulua täälläkin odotellaan, ja niitä vapaita <3

      Poista
  2. Henna, mahtavaa! Sinäoä olitkin nopee, kun sait ne jo näin pian valmiiiksi :) Minä tein toiseksi vanhimman poikani kans nutellatorttuja ja hyviä olivat :) Hyvää yötä ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valmissoseista valmistuu yllättävän nopeaa! Tänään tuoksuu uusi satsi joululaatikoita. Mähän ihan innostun.. ;)

      Poista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3