sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Valkoista ja punaista.

 
Viikonlopun aikana maahan satoi ensilumi. Hyvin vähän, hyvin märkää, mutta riittävästi. Nimittäin ensimmäiset lumiukot valmistuivat meidänkin pihaamme. Ja monta iloa, hymyä olikin juniorin silmissä! Itsekin innostuin jo haaveilemaan valkoisesta maasta, kuinka se pienikin lumipeite valaisee luontoa. Itseasiassa sillä onkin valtava vaikutus aamuihin, kuinka valoisammalta heti näyttää. Toisaalta valkoinen lumipeite tekee myös aikamoisen vaikutuksen ihmismieleen, sillä samantien ajatukset kääntyvät kohti joulua. Joulukynttelikköjä ilmestyy ikkunoihin, mutta vielä itse olen yrittänyt malttaa mieleni - mieheni oli sitä mieltä että edes joulukuuhun olisi hyvä malttaa, saapa nähdä miten käy. Onko siellä jo joulusomisteet ja joulukyntteliköt nostettu esille?

 
Sain ihastuttavan maton eteiseemme, käsinvirkattu ihanuus, tällainen suurikokoinen ei olisi hassumpi olohuoneessakaan. Yrittäessäni ottaa kuvaa, tietenkin Zorro halusi kuvaan mukaan, ja matto vaihtoi paikkaa hetki hetkeltä. Loppujen lopuksi se löysi paikkansa esikoisen huoneesta, joka toisaalta voi olla ihan nappi ajatuskin. Nimittäin meidän 2vee Cottonimme, Zorropa hyvinkin, on alkanut merkkailemaan kotona. Ääh, niin raivostuttavaa! Enkä tiedä, mistä se johtuu. Liekö koiran murrosikä, isottelu toiselle koiralle vaiko mielenosoitukset tai huomionkipeys. Huonokin huomio on koiralle huomiota, joten olen yrittänyt olla menettämättä hermojani bongatessani pissaläikät. Joten kyllä ainakin viimepäivinä tästä huushollista ei koiralta huomiota ole puuttunut, vaan olen yrittänyt enemmän antaa aikaa koiralle. Mutta tänään bongasin kaksi keltaista länttiä olohuoneen takaoven verhon alareunasta, ja voin sanoa että oli äärettömän vaikeaa pitää pää kylmänä.. Argh! Nyt vinkit kehiin, jos kokemusta löytyy?

 
Kävimme tänään juhlistamassa mieheni kummipojan synttäreitä, ja pukeudun hiukan punaiseen taas. Saahan sitä joulunalla, vaikka muutoin olenkin arka käyttämään punaisia vaatteita ja sitä punaista huulipunaakin. On ollut mukava kiepautella hiuksia nutturalle, ja tänään juniorillekin pientä kampausta, neiti halusi hiuksiinsa rusetin. Mukavia pieniä juhlia, ja menoja on ollutkin tässä kuussa. Kovasti piristävät mieltäkin, nimittäin muutoin aikataulutettu arki tahtoo viedä mennessään. Punainen on ehdottomasti joulunajan väri, ja varmasti meidänkin koti saa oman punaisen vivahteensa tässä tulevien viikkojen aikana. Eikä muuten jouluunkaan ole enää kovin pitkä aika, kuusi viikkoa!


 
Punainen paita - Zara
Neule - Zara
Korut - Kalevala Koru
 
Sunnuntai-illan ratoksi olikin luvassa odottamaton käänne, pääkipu. Joten tää ilta lepäillään, ja jos olo antaa periksi, niin paistan illaksi tämän joulun ensimmäiset joulutortut!

Rentoa sunnuntai-iltaa!

8 kommenttia:

  1. Kaunis sinä! Ihana tuo mattokin. Voi kun tännekin tulisi lunta eikä vaan tuota vettä koko ajan. Kivaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Sä oot taas niin nättinä! Punainen pukee sua! Wautsi mikä kampaus! Mulla ei oo koiristä kokemusta, vain kissoista. Toivottavasti päänsärky jo helpottaa ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oih, kiitos! Punainen on sellainen voimaväri :)

      Poista
  3. Pikkuisen täälläkin alkaa joulu hiipiä sisälle! Onneksi kohta on joulukuu ja saa antautua täysin joululle!

    Sanna/vanharakkaus blogista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta alkaa joulukalentereiden luukkujen availu ;)

      Poista
  4. Ihana kampaus! Voi kun itsekin osaisi...
    Meille tuo merkkailu on enempi kuin tuttua. Meidän uros villakoira leikkautettiin vajaa 2-vuotiaana, siitä oli iso apu. Nyt kun koiruus on jo 8 vee, sisälle pissimisiä ei oo enää vuosiin ollut. Tosin tarkkana saa olla jos mennään kylään taloon jossa myös koira.
    Tsemppiä, ja mukavaa alkavaa viikkoa :)
    -Suvi-

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3