keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Unelmakirjain C.

Jokaisella naisella on varmasti haaveita. Pieniä ja vähän suurempia. Itsekkäitä sekä perhekeskeisiä. Toimeentuloon liittyviä. Matkustelemiseen liittyviä. Erilaisia "sitten kun" haaveita. Lottovoittounelmointia. Haaveita kuin haaveita. Joku viisas on sanonut, että kun oikein kovasti toivoo ja haaveilee - haaveilla on tapana toteutua. Toisaalta totta sekin on, että asioilla on tapana järjestyä. Mutta minä olen yksi sellainen nainen, joka rakastaa erilaisia haaveita ja unelmia. Minulla on yksi hyvin itsekäs unelmakirjain C.
 
Mikä se unelmakirjain C sitten oikein on? No jos mä olen shoppailuholisti, jonka paheena ovat laukut ja huivit, niin mitä voi oikein odottaa? Tämän hetken ehdoton suosikkimerkkini on Louis Vuitton. Eikä mikään ihan edullinen merkki olekaan. Mutta miksi ne omat mieltymykset kääntyvät aina vain kalliimpaan ja kalliimpaan? Nimittäin se C on sama kuin Chanel. Kyllä. Haaveilen kovasti omasta Chanelista, ja olinkin ahkerasti säästämässä sellaiseen. Tiedän, aika hullua, mutta minkäs teet. Mutta päätin unohtaa, koska olin hankkinut juuri kaksi uutta ihanaa laukkua enkä ollut varma mitä olin tekemässä. Onneksi heräsin, ja päätin yllättää miehen ja panostaa yhteiseen aikaan ja reissaamiseen.

 
Olin aina ajatellut mielessäni Chanelin laukuista pientä mustaa käsilaukkua. Malli ja materiaali, väri, lukkosysteemi - kaikki valmiiksi harkittuna. Olin käynyt tutustumassa Helsingin reissulla Della Margassa laukkuihin, ja nähnyt vaihtoehtoja luonnossa. Aina vain kääntynyt sen "ensimmäisen" vaihtoehdon puoleen. Oma suosikkini on aina ollut Chanelin WOC, Wallet On Chain. Mutta tosiasiahan on, että se on armottoman pieni. Niinkuin nimikin jo kertoo, lompakko hihnassa, tai jotain sinne päin. Kaunis se on silti kuin mikä. Tein oikeastaan päätöksen kesällä hankkiessani YSL:n mustan laukun että se on paljon käytännöllisempi kuin Chanelin pieni lompakkolaukku. Ja mielestäni YSL on itseasiassa näyttävämpikin. Ja koonpuolesta aivan täydellinen.
 
Mutta Tampereen reissulla pääsin kokeilemaan Mankan ihastuttavaa, ja niin täydellisen vaaleansävyistä Chanelia. Laukku oli upea hopeisine yksityiskohtineen, mielestäni hopea sopii täydellisesti vaalean kanssa kun taas mustaan Chaneliin yhdistäisin itse mieluusti kullansävyä. Saattaa pahasti vaikuttaa siltä, että mun unelmakirjain C alkaa tarkoittamaan jo vähän isommankokoista Chanelia. Ja yhtäaikaa vähän isompaa nippua euronseteleitä. Mutta unelmia ja haaveita saa, ja pitää olla. Onhan tässä aikaa säästellä useampi vuosi, jos vaikka nelikymppisenä minullakin olisi yksi unelma toteutettuna. Ellei siihen mennessä tämäkin ennätä pyörähtää taas uusille näkökulmille.
 
 
Ja minä kun ajattelin joitain vuosia taaksepäin, etten koskaan raaskisi ostaa itselleni mitään Louis Vuittonin laukkuja. Tai silloin ajattelin itse asiassa vain yhtä laukkua, etten raaskisi ikinä sijoittaa yhteen laukkuun sellaisia summia mitä olin kuullut ystävieni niistä maksavan. Joten never say never. Äläkä koskaan lopeta unelmointia. Lottoamisessa puolestaan taitaa olla aika huono todennäköisyys, eikä arpaonnikaan ole liioimmin suosinut ainakaan minua. Joten tyydyn siihen unelmointipuoleen, ja ystävieni ihanuuksien  ihasteluun. On minulla muuten toinenkin unelmakirjain. Se on H. H niinkuin Hawai.
 
Onko sinulla omia unelmakirjaimia?   

4 kommenttia:

  1. Sinulla on todella kauniita laukkuja. Kyllä Chanel on mielestäni laukkujen kuningatar :)

    VastaaPoista
  2. Mie uskon että valikoimastasi löytyy jo niin paljon laukkuja ettet yhtään uutta tarvitse. Enkös ole liiankin oikeassa ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3