maanantai 31. elokuuta 2015

Tehokas viikonloppu.


Tehoviikonloppu takana. Tiedät varmasti sellaiset viikonloput, kun sitä touhuaa kaikkea mahdollista? Ennätimmepä juniorin kanssa sunnuntaiaamuna kirppispöytääkin pitämään Jyväskylässä sijaitsevalle aukiolle, Sepänaukiolle. Neiti tykkäsi kovasti kokemuksesta, joten varmasti menemme uudelleenkin. Talon seinien sisäpuolella puolestaan oli vaatekappien siivousprojektia, ja sen myötä pyykinpesukone pyöri ja pyöri. Uudelleen ja uudelleen. Pyykit saivat kuivaa ulkona auringossa, mutta sisällä odotti sitten illalla puhtaiden, kuivien pyykkien silitysrumba. Lisäksi imurin varressa piti tovi viettää, ja puhtaat petivaatteetkin oli kiva saada. Ruoho kaipasi ruohonleikkurilla ajelua, ja autokin piti pestä. Kaikenlaista sellaista arkista aherrusta oli meidän viikonloppumme, joskus vain tuntuu ettei arkena riitä tunnit ihan kaikkeen - taikka ei vaan jaksa. Viikonlopuista tahtoo tulla sitten melkoisia työleirejä.
Tiedätkö fiiliksen?
 
Kotona on keskuspölyimuri, jossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Välillä itsestäni tuntuu, ettei sen imuteho ole yhtä hyvä kuin perinteisessä imurissa - toisaalta syynä voi olla liian täysi "säilöastiakin". Keskuspölyimurin johto on pitkä, ja koko talomme siivoamiseen riittää letkun paikan vaihtaminen kolme kertaa. Aika monella nykypäivällä on robotti-imureita, onko ehkä sinullakin? Miten ne toimii, ja millaista jälkeä ne mahtaa tehdä? Helpottaako ne tosiaan kodin siistinä pitämistä? Olisihan se melkoista mielihyvää omalle mielelle, kun kotona hurisisi imuri kotiintullessa. :)
 
Mitä siivoukseen tulee, itse olen ollut aina intohimoinen siivousta kohtaan ja heikkouteni ovat olleet pölyttömät pinnat ja puhtaat lattiat. Erityisesti lattianpesun suhteen olen ollut fanaattinen, lapsien ollessa pienempiä. Saatoin jopa joka päivä imuroida ja pestä lattiat, ettei lattioilla ollut mitään. Nykypäivänä olen joustanut kyllä kamalasti, ehkäpä koirien myötä olen joutunut joustamaan liiakseenkin, nimittäin koirien tassuissa tulee yllättävän paljon ulkoa roskia sekä niitä tassunjälkiä ei vaan voi välttää. Mutta kun meillä siivotaan, niin kerralla siivotaan kunnolla. Eli kyllä ne lattiat tulee pestyä ihan mukavan usein nykyäänkin. Vaikkakin ostoslistalla ensi kesäksi on keräävä ruohonleikkuri, nimittäin ette arvaakaan onko sitä leikattua ruohosilppua tullut koirien mukana sisälle jo kiitettävä määrä..
 

 Tehokasta viikkoa!

lauantai 29. elokuuta 2015

Jakku ja lenkkarit.

 
Kesäkuun alussa haastoin itseni hameiden / mekkojen käyttäjäksi koko kesäksi, ja itseasiassa se olikin todella miellyttävä haaste. Katseeni edelleenkin kiinnittyvät vaateosastoilla hameisiin ja erilaisiin mekkoihin, joten varmasti jatkan hameteemaani pitkälle syksyyn. Täytyy tunnustaa, ettei tänä aamuna ollut laisinkaan yhtä miellyttävää kiskoa farkkuja jalkaansa. Kai se on jonkunlainen merkki syksystä, kun edes ajattelen farkkujen pukemista. Toisaalta aamukiireessä ei minulla ollut aikaa silittää hametta, etsiä oikeanlaisia sukkahousuja - kun aamu alkoi jäähallin vilpoisuudessa katsellen esikoisen uuden kisaohjelman läpimenoa. Laitoin tänään aika rennon vaatekokonaisuuden päälleni, viimeistellen sen bleiserillä, mutta jätin vielä syyshuivit laatikoihinsa. Tummansininen jakku ja tummansiniset Niket jalkaan, mitä te olette mieltä, voiko yhdistää bleiserin ja lenkkarit?

 
Jakku - Lindex
Paita - Promood
Farkut - Vero Moda
Kengät - Nike
Laukku - Louis Vuitton



Nykyään paljon näkee jo katukuvassa yhdistettynä lenkkareita monenlaisiin kokonaisuuksiin, sekä kyllä niitä juoksareitakin vilahtelee. Itse en juoksutrikoilla näkisi itseäni keskustassa, mutta mikä ettei lenkkareilla - jos sitä mukavuutta kengiltä haetaan taikka tiedossa on esimerkiksi reippaasti kävelyä. Lenkkarit pehmentävät kokonaisuutta, kuten tässä minunkin asussani. Tulipahan todistetusti testattua tämä yhdistelmä, bleiseri ja lenkkarit, vaikken olekaan ihan varma että lähtisinkö normi työaamuna tällä yhdistelmällä liikkeelle. Viikonloppuisin ehkä todennäköisemmin.

Oletko sinä testannut samaa yhdistelmää?

perjantai 28. elokuuta 2015

Uusi hame.

Vaikka tänne tuli syksy rytinällä, ja vettä on satanut koko päivän tosi kovasti - mutta en anna sen latistaa mieltä. Aamulla sujautin päälleni Marimekon syksyn uutuuden, mustan unikkohameen, ja se piristikin pitkin päivää mieltäni. Enkä mä voisi tuskin koskaan kyllästyä tähän unikkokuosiin, mutta kohtuus tietenkin siinäkin. Tästä hameesta saisi juhliinkin sopivan kokonaisuuden, yläosaksi musta / valkoinen toppi ja bleiseri, sekä tietenkin koruilla lisäilmettä. Ihan hauskalta voisi arkipukeutumisessa näyttää tämä hame myöskin mustien sukkahousujen kanssa. Mitäs tykkäät? Yllätinkö, että nappasin hameen itselleni?
 
 
Paita - Vero Moda
Hame - Marimekko
Kengät - Prahasta


Jyväskylässä on tänään ja huomenna Muotipäivät, jonne on tarkoitus mennä satoi vettä miten kovaa tahansa. Muotipäivillä on erilaisia muotinäytöksiä sekä kaupat tulvillaan muotipäiväetuja, ja liikkeet auki klo23 saakka. Lisäksi bongasin, että Marimekossa myydään erä mallivaatteita -40% alennuksella, joten ilman suurempaa veikkausta - sinne askeleeni käyvät varmasti myöskin. Vaikkakin iso säästökuuri onkin menossa, Pariisin matkaan on enää 21 yötä, joten saan sanoa monelle houkutukselle ennen sitä "ei kiitos". Ja ennen sitä Pariisin matkaa on tiedossa myös kiva viikonloppu blogiystävien kanssa Tampereella. Arjen ohella tiedossa siis kivoja juttuja, jotka pitävät mielen pirteänä ja saa sitä kaivattua vaihtelua!


Mukavaa perjantaita!

torstai 27. elokuuta 2015

Minetti jäätelö Jyväskylässä.


Jyväskylän keskustaan, kauppakeskus Forumiin, avattiin tänään uusi jäätelöpaikka. Minetti-jäätelö, tästä voit lukea yrityksestä enemmän. Italialainen Giuseppe Minetti toi jäätelön Tampereelle, jossa aloitti myös jäätelöiden valmistaminen. Aiemmin Minetti-jäätelöitä myytiin jäätelökärryistä Tampereella, joten historiaa näistä jäätelöistä löytyy. Minetti onkin Suomen toiseksi vanhin jäätelöyritys, Tampereen jäätelöliike, tuttu monelle nimenomaan Tampereella. Itse olen aiemminkin herkutellut näillä Minetti jäätelöillä Tampereen Koskikeskuksen jäätelökahvilassa. Jäätelöt valmistetaan tällä hetkellä sopimusvalmistajilla Italiassa vanhoja reseptejä noudatellen. Ja mikä valikoima näistä jäätelöistä löytyykään, Oi Nam!







Jyväskylän Minetti - jäätelöbaarissa on 48 eri makuvariattia, kahdessa eri jäätelöaltaassa. Ja täytyy todellakin kehua jäätelöiden täyteläisyyttä, upeita makuja ja pallojen kokoakin. Meidän perhe nautti avajaispäivänä näitä jäätelöitä 20euron edestä. Minkäs sille voi, ettei osaa päättää mitä makua ottaisi - joten paria ainakin piti kerralla maistella. Ja aiotaan nauttia pian uudelleenkin. Mutta katsokaa nyt itsekin, miten herkullisen näköisiä nuo jäätelövaihtoehdot ovatkaan! Ja miten muuten tässä olisi voinut käydä, kun jäätelöiden suurkuluttajat ja jäätelöherkuttelijat saapuvat tähän jäätelöbaariin?


 
Käy säkin tutustumassa!

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Ne geelilakkaukset.

Muutama onkin jo kysellyt, miltä kynteni mahtavat näyttää geelilakkauksen jälkeen. Aloitetaan siitä, että minullahan ei juuri pitkiä kynsiä ole koskaan - tai jos poikkeuksellisesti saan ne kasvamaan, varmasti sohaisen ne johonkin sillein että puolet kynnestä lohkeaa kerralla. Minä en pureskele kynsiäni, siitä ei johtu se etteivät kynteni kasva. Luulen että ne vain ovat sen verran koetuksella sekä luonnostaan liuskoittuvaa laatua, lohkeavat helposti. Enkä myöskään käytä kynsiviilaa, hätätilassa turvaudun kynsisaksiin. Kynsilakkaajana olen laiskahko, välillä innostun vaihtelemaan kynsilakan värejä säännöllisestikin, mutta tätä innostusta ei kauaa kestä ja lopputuloksena on aina kuluneet kynsilakat - kun olevinaan ei muista putsata lakan jämiä kynsiltä. Geelilakkaukseen sain lahjakortin synttärilahjaksi, ja omien kynsien päälle tämä geelaus toteutettiin.



Valitsin lakkaukseksi vaalean perusgeelauksen, johon toteutettiin glitterliuku vaaleanvihreällä glitterillä. Alussa arastelin glitteriä kynsissäni, mutta nopeasti siihen tottui. Kuulemma geelikynsiin olisi voinut käyttää myöskin värillistä kynsilakkaa mikäli kyllästyisi, kun vaan muistaisi kynsilakanpoistoaineeksi valita asetonittoman version. Kuten pohdin, mitenhän koukuttavaa tämä(kin) mahtaisi olla - uusi aika geelilakkaukseen on jo varattuna ensi kuulle. Aikamoista luxusta tämä on, ja aina kynnet viimeistellyn kauniina. Kuitenkaan mitään virallisia pitkiä geelikynsiä en osaisi kuvitella, vaan tämä oman kynnen geelaus on juuri passeli minulle. Ja kuten kuvista näkyy, minulla ei todellakaan ole mitenkään huiman pitkät kynnet luonnostaan. Seuraavalla kerralla voisin testata klassisen ranskalaisen manikyyrin, nimittäin ite tehtynä se on aika kinkkinen tehdä sekä valkoiset kynnenkärjet ei tahdo kestää kauaa. Mutta geelilakkaus, siinä se taika, kyllä pysyy - seuraavaan huoltoon saakka. :D 


Olen aina ihastellut muilla kauniita geelikynsiä, ja pitänyt niitä jotenkin pikkumaisina, turhamaisina "sijoituksina". Kauhistellut ajatusta pitkästä ajasta istua paikallaan penkissä, kuunnella sitä inhottavaa viilan suhinaa. Kuitenkin oman kokemuksen perusteella, mitä geelilakkauksesta olen saanut, ymmärrän hyvin niihin koukkuuntuneita naisia. Kauniit, viimeistellyt kynnet ovat kyllä aikamoista luxusta. Ja kukapa ei kiinnittäisi kauniisiin kynsiin huomiota? Ja kuinka naisellinen lisä kauniit (ja pitkät) kynnet ovatkaan? Kuinka helppoa on luottaa geelilakkaukseen seuraavaan huoltoon saakka, kynnet aina kunnossa periatteella. Kuitenkaan en vielä ole valmis hyppäämään virallisiin rakennekynsiin taikka varpaankynsien geelauksiin..

Taitaa minustakin olla syntymässä pikkuhiljaa sellainen "aika turhamainen" nainen, kun on ripsien tuuhennusta ja geelikynttä. Vielä ne hiustenpidennykset, hampaiden valkaisut ja tekotissit, vai? Se siitä luonnollisuudesta sitten. Pelkkä ajatuskin kaikista noista naurattaa, ja voin sanoa että ei ikinä. Toistaiseksi nautin kuitenkin tästä geelilakkauksen ihanuudesta ja helppoudesta, välillä voin keskittyä ihastelemaan muiden kynsien sijasta myöskin omia kynsiäni. Geelilakkauksella näyttää siltä, että minullakin on oikeasti kynnet - ei ne mitkään pitkät ole, mutta kynnet kuitenkin.  

tiistai 25. elokuuta 2015

Marimekon syksyn suosikit.

Mä niin fanitan Marimekkoa. Kuten varmaan on selväksi tullut. Epäilemättä. Ja mun vaatetuksesta löytyykin paljon Marimekkoa, ja nyt syksyn tullen ihastelen syksyn mallistoa ja hiljalleen kauppoihin saapuneita ihastuttavia vaatteita. Enkä lienee yllättäisi teitä lukijoita kertomalla, että muutamia syksyn ihanuuksia olenkin jo käynyt sovituskopissa sovittelemassa. Ja eipä varmaan sen suurempi yllätys olisi sekään, jos jotain näistä alla olevista suosikeistani sattuisi löytämään tiensä kotiini saakka?



 
Näistä kolmesta mekosta ensimmäistä olen testannut, ihastuttava tummansininen mekko kaivokuviolla. Mekko laskeutui kauniisti, ja varasinkin jo mekon itselleni, mutta jokin siinä jäi arveluttamaan kuitenkin. Mä en tiedä mistä johtui, liekö värisävyistä vaiko mittasuhteista, mutta jotenkin se muistutti minua yöpaidasta. Apua. Ja vaikka tummansininen onkin niin mun juttu, niin tätä mekkoa olen mietiskellyt ja päättänyt jättää kauppaan. Lisäksi mekoista viimeisin, musta-valkoraitainen, voisi hyvinkin olla sellainen mekko mitä mieluusti voisin pitää. Ainoastaan tuo hihojen mitta / yläosan leikkaus arveluttaa minua. Testaamallahan sekin selviäisi.

 
Mutta sitten tuo unikko. Ai että, yhtäaikaa inhottu ja rakastettu. Minun sisäinen kuumeeni unikkoa kohtaan ei taida koskaan nuukahtaa. Mutta en silti sisustaisi jokaista kotini ikkunaa unikkoverhoilla, no hei - sekin on koettu. Unikkoa ikkunoissa, petivaatteissa, pyyhkeissä.. Olen sovittanut kuvassa näkyvän pinkin silkkipaidan heti sen tullessa liikkeeseen, mutta jotenkin silkkipaita ei kuitenkaan ollut minun juttuni - vai liekö tämä paita liian levoton ja värikäs minun makuuni. Mutta kuvien viimeisin, musta unikkohame - on vain ihanehdottomanpakkosaada. Piste. Eipä siinä sitten muuta kuin kassan kautta. Vai miten se meni?
 
Mitä sitten tulee Marimekon syksyn sisustusrintaman uutuuksiin, niin muutama juttu on vain yli kaiken. Nimittäin esimerkiksi neulottu räsymatto tyynynpäällinen ja paksu huopa. Neulotut, ihan luxusta! Valkoisille nahkasohvillemme voisin mieluusti laittaa sohvatyynyihin nuo neulotut päälliset sekä mikäpä olisikaan pujahtaa mustavalkoisen paksun huovan alle. Ainoa hidaste taitaa olla huovan hinta, kappalehinta on 169€ ja niitä tarvittaisiin kummallekin sohvalle. Kahdesta huovasta on vain mielestäni vähän liikaa maksaa 338euroa. Varsinkin kun yhtäaikaa mieleeni piirtyy ajatus siitä, millaiseksi koirat saisivat ne, taikka minä ahkeran pyykinpesun seurauksena. Eikun joo, eihän niitä edes taitaisi voida kotikonstein pestä, eli pesulan vakioasiakkaaksi varmasti pääsisin. Mutta voi että, miten ihania ovatkaan! Jos ei olisi koiria, niin ehdottomasti olisi viimeistään joulupukin toivelistalla. :D 

Olisihan nuo uudet kahvikupitkin ihan söpöt, mutta mites se menikään - pitikö mun hävittää kaapeista turhia astioita kuin hankkia lisää täyttöä kaappeihin? Kai nyt aina pari mukia mahtuu lisää joukkoon? Huomaisiko kukaan edes niitä? No huomaisi. Heti. Välittömästi. Palautteen kera.

Kuvat olen lainannut osoitteesta: www.marimekko.fi


Mutta mites on, iskeekö nämä samat Marimekon syysjutut sinuun?

maanantai 24. elokuuta 2015

Sininen paita.

Tänään oli melkoinen hellepäivä. Autossa oli tukalan kuuma, asiakkaiden luona oli tukalan kuuma ja omassa pihassa oli tukalan kuuma. Päivän sana olkoon siis kuuma. Elokuu loppumaisillaan ja paahtava helle hellii. Ei saisi valittaa. Enkä valita. Kotona sisällä on mukavan viileä, kiitos ilmalämpöpumpun, ulkona on parhaillaan kaunis auringonlasku ja mieleni on pirteä pikkulenkin ja mieheni taikoman salaatin jälkeen. Näitä kelejä tullaan kaipaamaan syksyn pimeydessä, sadekelissä. Talven pakkaspäivinä, lumitöissä. Olenko varmasti nyt nauttinut aurinkoenergiaa varastoon tänä kesänä? Entä oletko sinä?
 

 
Paita - H&M
Hame - Lindex
Kengät - Gabor
Riipus - Guess

 
Viime viikon reissuni aikana kotiin oli ilmestynyt kameralle kolmijalka. Liekö helpotusta minulle asukuvaamisiini vaiko muiden kyllästymistä kameran takana olemiseen? Olipa miten oli, mieheni oli tilannut sellaisen minulle - vaan enpä ole vielä päässyt testaamaan. Nämä kuvat ovat esikoisen aamulla nappaamia, kauniissa aamuauringossa. Ja mitä siihen kolmijalkaan tulee, taitaa neiti olla "varannut" sen omalle järkkärilleen ja mukavasti käytössäkin on ollut. Mutta aivan varmana ainakin testaan sen, vaikkei siinä mitään etälaukaisua olekaan - kameran kanssa pieni oppihetki ja ajastuksella räpsitään kuvia. Jos neitikin osaa asian, niin miksen minäkin? Jospa pyydänkin neiti 11veetä opettamaan minuakin kuvaamisen kanssa?
 
 
Mä olen oivaltanut sen asian, että shoppailun sijasta osaan myöskin säästää rahaa sivuun, ilman ehdotonta ostopakkoa jotain kohtaan. Nimittäin viimeisimmät shoppailusäästöt olen jo sijoittanut syyskuun Pariisin matkaan, lennot ja hotelli varattuna ja maksettuna. Lähdemme Pariisiin mieheni kanssa kahdestaan. Vapaapäivät on anottuna, nimittäin vietämme pidennetyn viikonlopun Pariisissa juuri mieheni synttäreiden ajankohtana. Olimme Pariisissa viisi vuotta taaksepäin juhlimassa minun synttäreitäni, joten upeaa mennä uudelleen. Eikä tällä hetkellä ole mitään ehdottomia "pakko nähdä"- paikkoja, koska edellisellä reissulla kolusimme kaikki ne tärkeimmät nähtävyydet läpi. Olen järjestänyt kaiken kotipuolessa, nimittäin koirille on hoitaja ja neideille seuraa - sekä tarpeenmukaan neidin harrastuksiin kuskaaminenkin hoituu tuona viikonloppuna. Olisinkin halunnut pitää koko reissun salaisuutena /yllätyksenä, mutta mä olen niin uuno kaikkien hotelli+lentovarauksien kanssa, kun en jaksaisi juurikaan roikkua internetissä. Joten piti paljastaa suunnitelmat ja antaa miehen tehdä valinnat.

Mun täytyy samalla myös kertoa innostuksestani hameita kohtaan, liekö syynä myös tämä upea kesä. En nimittäin ole tainnut housuja käyttää juuri laisinkaan, vaan mieluusti olen hameisiin pukeutunut. Prahan reissullakin eniten katseeni kiinnityi upeisiin hameisiin, ja yhden kauniin roosan sävyisen hameen nappasinkin mukaani. Ja luulen, että pukeutumisessani syksylläkin hameet ovat se ykkösjuttu. Tunnen samalla oloni naiselliseksi, sekä ne tekevät asukokonaisuuksista mielestäni viimeistellymmän. Enkä kyllä oikeastaan tiedä, missä ne työhousut mahtaisivat ollakaan - taikka mahtaisinko kesän jälkeen edes mahtua niihin?
 

Tämän päivän asukuvan sininen paita on H&M mallistosta, ja paita on saanutkin monta kyselyä mistä ne mahtaa olla. Lisäksi paidan värimaailma taitaa olla aika täydellinen omaan värimaailmaani, ja ei lienee yllätys että minulta löytyy aikalailla samasta värimaailmasta huivikin?

Praha shoppailijalle.

 
 
Metrolla pääsee Prahassa sukkelaan oikeastaan mihin vain. Me suuntasimme shoppailumielessä keskustassa sijaitsevaan Palladiumiin, josta aiemmassa postauksessa kirjoitinkin. Kun hyppää metrossa Náměstí Republiky -aukiolla pois, löytää itsensä kauppakeskuksen alakerroksen sisäänkäynnin luota. Toinen vaihtoehto olisi ollut Fashion Arena Outlet, eräänlainen outletkylä, joka sijaitsi erään metrolinjan aivan päässä. Eipä olisi vaikea sinnekään siis suhauttaa. Sinne suuntasi osa porukastamme, mutta me muut luotimme keskustan antiin. Jostain syystä outletkylistä on hiukan mieleeni tullut kokemuksen perusteella se, että siellä myydään ne tuotteet mitkä ei ole mennyt kaupaksi. Voin olla väärässäkin, ja varmasti löytöjäkin voi tehdä. Kuten siellä shoppailuilla käyneet olivat löytäneet kivoja juttuja merkeiltä Tommy Hilfiger ja Nike.  



 
Balladium todellakin oli mielestäni yksi parhaimmista ostoskeskuksista, jossa olen reissatessani käynyt. Eikä sieltä kukaan meistä tyhjin käsin palannut hotellille, itsekin löysin muunmuassa parit kengät. Mitä kenkiin tulee, ne ovat Prahassa edullisia! Niitä olisi kannattanut hankkia useampikin pari. Harvoin sitä onnistuu hankkimaan neljälläkympillä nahkaisia nilkkureita.  
 


 
Kaikkein korkeatasoisimmalle shoppailukadulle, Pařížská-kadulle, tutustuimme illantunteina siirtyessämme teatterista iltaristeilylle. Mitä ensiksi tähän luxuskatuun tulee, niin sieltä löytää monet luxusmerkit kuten Louis Vuitton, Prada, Hermes ja monet muut liikkeet. Harmiksemme, vaiko onneksemme, nämä liikkeet olivat jo kiinni täällä liikkuessamme. 




Mitä sitten siihen teatterikokemukseen tulee, ehdottomasti suosittelen tutustumaan Mustaan Teatteriin Prahassa. Praha on tunnettu Mustasta Teatteristaan, ja olikin mahtava päästä kokemaan tämä. Minua tämä teatteri hiukan arvelutti, sillä etukäteen olin kuullut ettei näytöksessä puhuta laisinkaan. Mikä teatteri se sellainen mahtaisi olla? Todella viihdyttävä ja mahtava kokemus! Mustassa Teatterissa näyttelijät näyttelevät valon ja äänien kanssa pimennetyllä näyttämöllä, jossa rekvisiitta on toteutettu voimakkaan värisillä elementeillä joiden takana työskentelee viitisen mustiin vaatteisiin pukeutunutta avustajaa. Saimme myös näytöksen jälkeen nähdä miten teatteria tehdään, ja nostan hattua kokonaan mustiin pukeutuneille ammattilaisille, sekä tietenkin päähenkilöille. Mikä elämys tämä olikaan!


Illan aikana nautimme kauniista, valaistusta Prahasta, illallisristeillen Vltava-joella ja herkutellen todella kattavasta buffet-illallisella. Illallisristeilyn jälkeen oli aika palata linja-autolla hotellille, nimittäin kävelypäivän jälkeen ei enää yöelämä jaksanut minua kiinnostaa vaan enemminkin hyvät yöunet.
 


Mitä vielä shoppailuun tulee, esikoiseni oli pyytänyt jos voisin matkatuliaisina tuoda jotain Victoria´s Secretiltä. Otin selvää etukäteen ja huomasin, että Prahan lentokentällä on oma VS myymälä. Ja sieltä ne tuliaisetkin lähti mukaani. Eli Prahan lentokentältä löytyy siis Victoria´s Secret myymälä, josta löytyy tuoksujen ja vartalovoiteiden lisäksi erilaisia asusteita, laukkuja, kännykkäkuoria, meikkipusseja sekä ainakin alushousuja.
Vink vink!


Mutta mä luulen, että meille ei tarvita enää yhtään VS pullollista neidille.. Vai mitä mieltä olette?

lauantai 22. elokuuta 2015

Praha minun silmin.

Praha. Kuinka kaunis kaupunki, miten upea arkkitehtuuri ja kuinka paljon nähtävää. Metrot ja raitiovaunut kuljettavat sinut hetkessä paikasta toiseen, eikä päivälipun hinta päätä huimaa - hiukan yli neljä euroa ja rajattomasti julkiset käytössäsi. Itse olin varannut Prahan matkalle sellaiset mukavat ballerinat mukaan, koska tiesin kuitenkin edessä olevan kävelyä erityisesti torstaina. Taisipa kilometrejä tulla reipas 20km kävellenkin, ja ainakin tänään tuntuu pohkeissa melkoisesti. Silti olin onnekas, etten saanut yhtään hiertymää taikka rakkoa kiusakseni, sillä matkaseurallani oli tukalat oltavat kun kengät hankasivat..
 
Koska tämä Prahan tutustumisreissu tehtiin työporukan voimin, oli torstain ohjelmassa Prahan nähtävyyksiin tutustumista. Saimme tietoa nähtävyyksistä, Prahan kartan ja erilaisia ohjeita käyttöömme ja eikun menoksi. Ja Prahassahan riittää nähtävää. Ja turisteja. Oppaat varoittelivat taskuvarkaista, enkä yhtään ihmettele siinä ihmisvilinässä - matkaseurakin hukkui hetkessä ihmismassaan ja ei auttanut kuin jäädä sivummalle odottelemaan. Kaarlensilta lienee yksi suosituimpia nähtävyyksiä, josta upeasti aukeaa näkymä Prahaan. Itse kävin vain sillankupeessa, ja päätös oli hyvä, ellen olisi halunnut yrittää tunkea itseäni läpi siinä ihmismassassa.
 
 
 
Astronominen kello Vanhan Kaupungin puolella on myös suosittuja nähtävyyksiä, ja se piti itsekin ikuistaa. Kyseessähän on kello, jonka rakentaminen aloitettiin jo 1338. Tämän nähtävyyden ympärillä oli kova kuhina ja kameroiden salamat räpsyivät. Vanhan Kaupungin aukiolla oli paljon erilaisia museoita, pieniä shoppeja ja erilaisia esiintyjiä, kahviloita. Vaikkakin aukiolla oli hälinää ja paljon ihmisiä, silti se Prahan arkkitehtuuri ja kauneus viihdytti minua.
 





Náměstí Republiky -aukiolla sijaitsee Balladium- kauppakeskus, aivan Vanhan Kaupunkin aukion kupeessa. Metrolla pääsee kauppakeskuksen alakertaan, ja tässä rakennuksessa on yli 200 liikettä, yli 30 ravintolaa ja kahvilaa, sekä kaksi Starbucks- kahvilaakin. Kerroksia huimankokoisessa kauppakeskuksessa oli neljä, ja ylin kerros oli pelkästään ravintoloiden käytössä. Eikä kai tarvitse erikseen kertoa, mahdoinko löytää itseni tuolta kauppakeskuksen sisäpuolelta?


Kiipesimme eräälle kukkulalle myöskin nappaamaan muutamia valokuvia, josta löytyi myös vanha musitomerkki - iso punainen viisari. Tallattiin parin upean puiston läpi, ja ihmeteltiin puiden alla lepäileviä ihmisiä. Prahassa olisi ollut myös puistojen lomassa upea Petrin- kukkula, jossa olisi päässyt köysiratajunalla Eiffel-tornin miniversioon ihastelemaan aukenevia maisemia.
 
 



Prahan juutalaiskortteli, juutalaisgetto, piti käydä toki myös katsomassa. Hautausmaalla kivet olivat ristiin ja rastiin, ja muutoinkin hautausmaalla oli minulla jotenkin spooky fiilis. Juutalaismuseoon olisi päässyt sisäänpääsyä vastaan.





 
 



 
 
 

Yksi Prahan nähtävyys on myös kuvassa näkyvä Tanssiva talo. Rakennus kuvastaa Prahan modernia arkkitehtuuria, ja toimii toimistotiloina. Ylimmässä kerroksessa olisi ollut myös arvostettu ranskalainen ravintola, jonka näköaloista ei lienee olisi voinut antaa yhtään moitetta.
 
 
 




Koimme ja näimme Prahassa kolmen päivän aikana paljon. Laitan erikseen kuvia, mitä kaikkea mahdoimme nähdä päivien aikana. Tässä kuitenkin se ensisilmäys kauniiseen Prahaan minun silmin. Kaunis kaupunki. Kauniita rakennuksia. Enkä olisi yllättynyt, jos löytäisin itseni täältä toisenkin kerran.