maanantai 27. huhtikuuta 2015

Haravoinnista lepoon.


Mun viikonloppu sujui nopeaa. Niinkun ne aina tuntuu menevänkin. Jostain syystä viikonlopuille on vielä ladattuna ohjelmaa kerrakseen. Kuitenkin viikonloppuna sain aikaiseksi jotain sellaista mitä olen katsellut naapureiden puuhastelevan jo monta kertaa. Jotain sellaista mikä ei millään tavalla ole oikein mun lempipuuhaa. Pakollista hommaa siltikin. Tehtävä se on, ei voi mitään. Yök. Kaivoin varastosta esille puutarhakäsineet ja haravat, jee - pääsen haravoimaan. Rajanaapurimme kanssa löysimme toisemme samasta puuhasta ja manasimme kuinka ahterista tuo homma onkaan. Toiset hehkuttaa "pihan rapsutusta" eikun rakkojen hankkimista se homma on! Mieluummin mä oikeasti nyppisin kukkapenkkejä, saksisin pensaita ja istuttelisin kasveja, mutta haravointi - se ei ihan oikeasti ole mun juttu sitten ollenkaan. Onneksi mieheni siivosi kuitenkin jälkeni, nuo kamalat ruohokasat pois, sillä harava tipahti lähes kirjaimellisesti kädestäni..


Homma tuntuikin erityisen raskaalta. Ei meinannut tulla mitään haravoimisesta, yhtä aikaa homma ärsytti ja yhtä aikaa mietin koska lopettaisin. Ärsytystä lisäsi, kun löysin mieheni sisältä päiväunilta. Niinpä niin. Pitihän se arvata. Mutta minusta tuntui, että itsekin olin levon tarpeessa ja menin pötkölleen. Sillä pienellä lepohetkellä jatkoin unia aamuun saakka. Ja sunnuntaiaamuna herättyäni olo ei ollut yhtään levännyt, vaan suorastaan tuskainen. Olo kaipasi särkylääkettä ja kuumemittaria. Pääkipua ja kuumetta. Oivoi.

Kun itse olin sunnuntaipäivän potilaana, seurasin sivusta esikoisen vaatekaappien siivousprojektia. Ehdotin ääneen, olisiko aika siivota kaapit ja hyllyt (katso vaatteita hyllyillä kuvan takana) ja yllätykseksi neiti tarttui tuumasta toimeen. Ja hymyssä suin seurasin siivousprojektin etenemistä, samanlainen tapa siivota kaapit kuin äidillään - kaikki ulos kerralla, ja sitten pienissä erissä nätisti takaisin kaappiin. Onko tällainen tyyli jollain toisellakin?


Kipeänä on lupa aloittaa jäätelökesä tälle vuodelle. Syödä yksi, kaksi jäätelöä. Nautiskella. Antaa jäätelön sulaa. Meidän perhe taitaa ihan oikeasti olla läpi vuoden jäätelön suurkuluttajia, ja haemmekin lähellämme sijaitsevalta Valion tehtaalta säännöllisesti niitä viiden litran jäätelöastioita. Erityisesti kesäisin jäätelöt on meidän herkkuja. Jäätelöä on aina oltava pakkasessa. Siis ihan aina. Ehkä tämäkin on opittu juttu mummolan ajoilta, nimittäin meidän mummolassa oli ihan aina jäätelöä. Ihan aina aina.


Nauttikaa auringonsäteistä!
 
Nimimerkillä terkkuja sairastuvalta.

6 kommenttia:

  1. Koitapa tervehtyä. Näyttää tuo vaatekaapin siivous rankalta puuhalta ;)

    VastaaPoista
  2. Minä taas tykkään haravoinnista mutta meillä onkin minipiha :D Mökillä taas lääniä, onneksi siellä mies auttaa kun on käytössä päältäajettava ruohonleikkuri jolla pystyy myös keräämään lehtiä. Mutta tuo teidän harava! Pitäiskö se päivittää? Nykyiset haravat on erimukavia, Fiskarsilla on hyvä valikoima, myös pinkkinä löytyy :)
    -Suvi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D meiltä löytyy fiskarsin harava myös, mutta otin ensimmäisen mikä tuli vastaan varastossa. Eikai se harava voi vaikuttaa vai voiko?

      Poista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3