perjantai 20. maaliskuuta 2015

Haaveita ja työtä.


Onko sulla haaveita? Haaveiletko koskaan lottovoitosta, ja mitä tekisit sitten? Lottoatko yleensäottaen?

Minulla on haaveita, tietenkin. Tämän hetkiset haaveet ovat oikeastaan arkisen elämän haaveita, jos voittaisin lotossa - maksaisin asuntolainaa, haluaisin matkustella jne. Ehkäpä rakentaa sen unelmien kodin. Toisaalta olisiko elämä liian helppoa, jos ei välillä olisi tiukkaakin. Me ollaan ostettu silloin tällöin Veikkauksen breikki-arpa, jolla on ollut mahdollista voittaa aikamoinen summa. Ässäarvoilla piristämme toisiamme säännöllisen epäsäännöllisesti. Lottoamisen suhteen mä olen taas aika huono, kun taas mieheni viikottain lottoaa ja käyttää vakionumeroita viikosta toiseen. Välillä ollaan toki voitettukin, mutta ei mitään isoja summia millä lainaa voisi esimerkiksi lyhentää. Joskus sitä miettii millainen kuva sinne ruudun taakse itsestä tulee, kuinka pinnallisen puolen itsestään blogissa antaa.

Mä olen hirveän onnekas, että ollaan mieheni kanssa molemmat töissä ja meillä on omakotitalo. Ollaan molemmat koettu työuriemme aikana yt-neuvotteluja, päättyneitä työtehtäviä ja vaikeita päätöksiä työpaikan vaihtamisen suhteen. Jälkeenpäin ajateltuna nämä muutokset ovat johtaneet kerta toisensa jälkeen aina vain parempaan. Kun vaan jaksaa uskoa siihen, että kyllä asiat aina järjestyvät. Kuitenkaan vaikka molemmat käymme töissä, niin raha ei kasva puussa. Muistan kuinka vaikea päätös minulle oli viimeisin työpaikan vaihdos, mutta se oli tärkeää oman henkisen jaksamisen vuoksi. Jälkeenpäin olen tajunnut, kuinka suuri merkitys työn viihtyvyyden ja työn henkisen kuormittavuuden kannalta on esimiehellä. Lisäksi mahdollisuus toteuttaa itseään ja vaikuttaa ihmisiin on minulle tärkeää.


Sain toiveen kertoa hiukan enemmän työstäni, joten tässä hiukan tietoa mitä minä arkipäivisin teen työkseni. Olenkin aiemmin jo kertonut olevani myyntiedustaja. Työpäiväni koostuu siitä, että hyppään auton rattiin ja noudatan etukäteen laadittua ajo-ohjelmaa. Myyntialueenani on Keski-Suomi. Myyntiedustajana minä olen yrityksemme käyntikortti, yhteistyökumppani ja myyjä. Edustan ja esittelen tuotteitamme, teemme mahdollisia kampanjoita saadaksemme tuotteiden menekkiä kasvamaan. Nykytyössäni pystyn enemmän vaikuttamaan ja näkemään itseni työni tulokset. Minulla on työkollegoja, joiden kanssa olen tiiviissä yhteistyössä. Myyntiedustajan työtäni mitataan tavotteilla ja myyntilukemilla. Onkin hyvin mielenkiintoista seurata omaa myynninkehitystä sekä tarvittaessa ohjata omaa myyntiä toiseen suuntaan. Myyntiedustajana koen luottamuksen ja ystävällisen otteen sekä yhteistyöhengen olevan erityisen tärkeää. Itselleni myynti on aina ollut tärkeää ja luontevaa. Työpisteeni on siis autoni. Autoni on kulkuväline, toimisto ja useimmiten myös ruokailutila. Pakkaan autooni tarvittavat näytteet, materiaalit sekä tulostimen papereineen. Monesti saattaakin olla tuttu näky kotipihassamme, että istun  tovin autossa ja hoidan toimistotyöt loppuun, jotta voin mennä kotiin sisälle työpäivän lopettaneena.


Takki - Jacqueline de Yong
Huivi - Lindex
Paita - H&M
Farkut - Vero Moda
Lompakko - Louis Vuitton
Aurinkolasit - Tommy Hilfiger



Minua kiinnostaa, millä alalla te lukijani työskentelette? Ja onko teillä ehkä jotain muita postaustoiveita, mistä toivoisitte minun kirjoittavan?

Mahtavaa perjantaita!

4 kommenttia:

  1. Haaveita pitääkin olla, muuten elämä olisi tosissaan tylsää. Itse haluaisin työskennellä kauneuden parissa, mutta toisaalta taas, terveyskin on kauneutta parhaimmillaan, eikös vaan?

    VastaaPoista
  2. Itse rakastan lukea blogeja,seuraan päivittäin noin 20 eri blogia.Eräs ystäväni jaksaa aina ihmetellä miten jaksan lukea aivan vieraiden ihmisten ostoksista tai seuraavan Vuittonin hankinnasta.Toki blogit voivat päällepäin vaikuttaa pinnallisella puuhastelulta,mutta kun pidempään lukee saman bloggaajan postaksia,niin kyllä sieltä paljastuu ,että pinnan alla ollaan kaikki ihan samanlaisia ihmisiä haaveineen ja pettymyksineen.Mutta blogi ei tietenkään ole päiväkirja minne minne vuodatetaan kaikki.
    Olen itse saanut elää sellaisen elämänvaiheen,jossa miehen työn vuoksi asuimme Amerikassa muutamia vuosia.Silloin en ollut työssä,vain sain päiväni käyttää uima-altaalla loikoillen,naisten kanssa lounastaan ja shoppailen.Koska palkat siellä oli moninkertaisesti paremmat kuin Suomessa,niin sain luottokorttia vinguttaa varsin vapaasti.Mutta voin rehellisesti myöntää,että sen onnellisempi en silloin ollut kuin nyt,jolloin itsekin olen töissä ja kaikkeen ökykalliiseen joutuu säästämään.Oikeastaan kun joutuu näkemään vaivaa (siis säästämään ja harkitsemaan) oikein himoittujen juttujen eteen,niin sen rikkaimpia ne ovat.
    Olen ennenkin kirjoitellut sinulle tänne kommenttiboxiin,että pidän sinun blogista juuri siksi,että siellä tuntuu kirjoittelevan ihanan tavallinen nainen,jolla on sydän paikallaan ja joka rakastaa kaikkea kaunista turhuutta.Olen itsekin samanlainen säätäjä omien pakkomielteiden kanssa,nyt mielenpäällä kaihertaa punainen Michael Korsin laukku,joka tunkee ajatuksiin ja uniin......apua.
    -kirsi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi ihanasta kommentista <3
      Pakkomielteet on kyllä aika ärsyttäviä :D

      Poista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3