perjantai 13. helmikuuta 2015

Monta sanaa hiuksista.

Musta on oikeastaan aika kiva juttu, kun hiukset ovat kasvaneet. Vaikka täytyy tunnustaa, että turhankin usein taidan turvautua ponnariin. Nyt olen kovasti yrittänyt pitää hiuksiani auki, vaikka ne ovatkin hurjan sähköiset! Musta tuntuu että erityisesti tänä vuonna ne on erityisen sähköiset, ja hoitoainetta kuluukin melkoisesti. Miten sinä poistat sähköisyyttä hiuksistasi?
 
Silti samalla jotenkin mua harmittaa viime kesän aikana hormooneista johtuva voimakas hiustenlähtö. Väittäisin ettei hiukseni kuitenkaan ole palautuneet entiseen tilaan. Hormoonit on siis melkoisia mörköjä. Ensimmäiset fiilikset niistä sain neitin raskauksien ja imetyksien aikaan, jolloin tukkaa lähti nyrkkitolkulla. Sama fiilis minulla oli viime kesänä, ja hiukset ohenivat tuntuvasti sekä esimerkiksi ohimoilta paistoi lähes iho. Voin sanoa, että kyllä siinä oli naiseus ja paksutukkaisen naisen itseluottamus koetuksella. Hiukset ovatkin siis meille naisille aika tärkeä osa kauneutta, kokonaisuutta. Hiuksista voidaan sanoa että ne on myös kruunumme. Silti ihailen sekä pitkiä että lyhkäisiä kauniita hiuksia, molemmat ovat yhtälailla kauniita kunhan istuvat omaan persoonaamme ja tyyliimme. Sekä leikkaus on todella tärkeässä roolissa, kuinka hiukset istuvat ja liikkuvat käytännössä. Hyvällä leikkauksella ohuestakin hiuksesta saa vahvanoloisen sekä hiukset laskeutumaan edukseen.  
 


Mekko - Vila
Huivi - Louis Vuitton
Kaulakoru - Vero Moda
 
Minun hiuslaatuni on suora, lähes piikkisuora. Joten jo pelkästään leikkauksen kannalta aika armoton. Lasimainen, sileä. Päätä myöten menevä. En kyllä ole kaivannutkaan koskaan kiharuutta hiuksiini, halutessani saan sitä raudalla taikka tangolla kyllä aikaiseksi. Suora hius on helppo, kun siinä on hyvä leikkaus. Se asettuu kauniisti ja on sileä, vähän kuin laitetunoloinen vaikka alla olisikin vain föönäus, jos sitäkään. Nyt kun minulla on ollut lyhyempi hiusmalli jonkun aikaa, tykkään siitä että leikkaus on liikkuvainen ja hiuksia pystyy pöyhimään. Pidemmässä linjassa siinä ei juuri pöyhimiset näy, sillä se asettuu linjakkaasti alaspäin välittömästi. Jos jotain nyt pitäisi omalle hiuskuontalolle tehdä, en oikeastaan edes tarkkaan tiedä - haluaisinko pidemmät vaiko lyhyemmät hiukset. Aika näyttää, palautuuko hiukset entiseen tilaansa viime kesän jäljiltä vai onko tämä se pysyvä tila.
 
Sekin on muuten jännä juttu, kuinka laiskaksi hiustenlaittajaksi sitä voikaan tulla. Kun hiuksissa on hyvä napakka leikkauslinja, hiuksia aamuisin laittaa myöskin enemmän. Entäpä kun hiukset kasvavat mallistaan ja yltävät ponnarille - kaikki laitto jää siihen ponnariin. Nostin jo eilen suoristusraudan tasolle, jotta ehkäpä aamulla voisin hiukan taivuttaa hiuksiin eloa. Kun minulla kuitenkin suurimman osan elämänvuosistani on ollut pitkät hiukset, ne ovat toimineet "wash and go"- periaatteella. Hyvin harvoin hiuksiani jaksoin föönätä, koska se otti melkoisesti aikaa. Nyt puolestaan kun jonkun aikaa oli polkkatukka, sitä föönäsin aamuisin sekä käänsin taipuvuutta raudallakin. Eikä se ollut ongelma eikä mikään. Viisi minuuttia raudan kanssa työskentelyyn riitti aamuisin, mikäli sitäkään tartti kun alla oli aiempana päivänä tehty hyvä föönäus. Eikä varmasti se hiustenlaittaminen ole tekniikasta taikka osaamisesta kiinni tänäkään päivänä, vaan miksi niin helposti ajautuu sinne helpoimmalle tielle?
 
Miten sun hiuksien tilanne? Onko liian kiharat tai suorat? Ehkä haluaisit paksummat ja pidemmät? Vai kiehtoisiko lyhyempi hiusmalli?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3