maanantai 12. tammikuuta 2015

Miinuksella.

Huh millaista pakkasta pitää. Kyllä mä niin paljon enemmän tykkään lämpimästä ja auringosta. Parinkymmenen asteen pakkaset ovat vähän liikaa viimalla, joka tekee pakkasesta vielä hyytävämmän tuntuista. Entäpä sitten pohjois-suomessa, jossa tänään pakkaslukemat ovat olleet - 39-40asteessa? Miten siellä oikeasti tulee toimeen? Täytyy ainakin ehdottomasti kerrospukeutua. Muistan lapsuudestani sanonnan "kylmää kuin Siperiassa", joko pohjoisessa on yhtä kylmää? Ja onko Siperiassa oikeasti kylmää vai sanotaanko niin vain? Miten ulkotöissä olevat miehet (mahdanko yleistää miestenammatiksi? ) pystyvät töitä tekemään näissä pakkasissa? Kai on jonkunlainen pakkasraja ja erilliset lisätauot kun pakkanen kohoaa tarpeeksi korkealle? Olipa miten oli, niin minua ei ole pakkaseen luotu. Odottelenkin jo kovasti kevätaurinkoa, vaikka kyllä tammikuun alussa saa kevättä ihan oikeasti vielä odotellakin.. 
 
 
Kun seinien ulkopuolella on kylmää, niin seinien sisäpuolella voi yhdessä herkutella erilaisilla herkuilla. Ja lämmitellä takkaa, ja saunaa. Hakea minulle sitä lämpöä. Nimittäin minua tahtoo jo 23 asteen huonelämmössä paleltaa ja istunkin huppari korvissa valittaen ääneen "paleltaa". Ehkäpä sähkön säästäminen ykkösjuttu olisikin huonelämpötilaan huomion kiinnittäminen, nimittäin liekö jo liikaa 23-24 astetta? Ainakin minulla on silloin sopivan lämmin. Kun minulla on tarpeeksi lämmin, niin muilla perheessä on kuuma. Missähän mahtaisi olla se tasapaino? Tykkään kyllä myös stuskella takan lämmössä. Lapsuudessani yksin kotona ollessani muistan yhden lempipaikkani olevan kotimme leivinuunin päällä, siellä makoilin viltin kanssa. Liekö omia lapsia laskisinkaan kiipeämään sellaiseen paikkaan? Tuskinpa. Taisin itse olla sellainen lapsi, jolta puuttui itsesuojeluvaisto..




Voi että kuinka ihanaa on tulla työpäivän kotiin, ja jo kotiovella huomaat jonkun ihanan leivonnaisen tuoksun. Neidit olivat leiponeet tänään ehkä helpoista helpoimpia muffinseja, jotka eivät edes sähkövatkainta tarvinneet valmistuakseen. Muffinsit saivat makua Cloettan Sprinkle minttusuklaasta. Suklaalevystä pilkottiin palasia muffinseihin, eikä makuun yhtään kaivannut kaapista puuttunutta kaakaojauhetta. Herkullisia! Ehkäpä muffinsit on niin helppo juttu, ettette kaipaa neitien versiosta ohjetta? Vai haluatteko että jaan sen täällä?  


Olen muuten päättänyt haastaa itseni helmikuun ajaksi shoppailukieltoon. Saapa nähdä miten kauan, miten monta päivää, tässä mahdan onnistua. Ehkä se onkin vain asennoituminen sekä itsekuri. Shoppailuholistilla itsekuria? Jaa-a, saa nähdä miten onnistuu. Olisipa ainakin maaliskuun alkuun Lontooseen enemmän shoppailurahaa, vai miten sen sitten ottakaan? Lähtisitkö mukaan tähän haasteeseen?

Pystyttäiskö helmikuun ajan sanomaan
"ei" shoppailuille? 

8 kommenttia:

  1. Marjarahka maistuisi kyllä nyt minullekin.
    Tuota shoppailulakkoa voisi kyllä todellakin harkita, hyvin vahvasti.

    VastaaPoista
  2. Mukana.Lupasin tyttäreni kesällä Ranskaan eli viikonloppu Pariisissa ja sitten reilut viikkoa Nizzassa,ja näillä palkoilla on pakko säästää ihan kunnolla tuohon reissuun.Ajattelin jopa haastaa itseni koko kevääksi ostolakkoon,ainoastaan lapsille ostan jotain,mitä tarvitsevat.
    -kirsi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, hyvät perusteet on sulla säästääkin. Mä lähden esikoisen kanssa Lontooseen ja tuskin tyhjin käsin kotiudutaan.. :)

      Poista
  3. Aaaww, ihania leipureita sulla siellä! :D

    VastaaPoista
  4. Oi mitä herkkuja! Laita vaan resepti tulemaan :) Mitenkähän sulla onnistuu helmikuu ulman shoppailua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan reseptin tänne siis! :)
      Ja helmikuusta en yhtään tiiä.. Oletko mukana? :D

      Poista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3