keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Joulun punaista.

Siis tätä ette usko! Epäonni sen kuin jatkuu vaan. Nimittäin tänään onnistuin kaatamaan kahvit ipadille ja päälleni, ja vieläpä kesken työpäivän. Voi tsiisus tätä mun meininkiä. Mitähän seuraavaksi? Sen verran ärsytti minua, että täytyi lohduttautua pienellä mekko-ostoksella, jonka onnekseni sain kotiutettua -30% alennuksen kautta. Shoppailuko helpottaa mielipahaa? No ainakin vähän.

Rakastan joulun tunnelmaa. Erityisesti kotona. Punaisen värin lisääntymistä, punaisia tyynynpäällisiä ja punaisia kynttiläkippoja. Vaikka tunnustankin etten muutoin juuri punaisen ystävä olekaan. Punainen on sen verran vahva väri, että vaatii rohkeutta kantajaltaan - ja onhan minullakin yhdet punaiset Parikat. Punainen kuitenkin esimerkiksi mustan kanssa yhdessä todellakin toimii vaatetuksessa. Kotona olohuone on saanut pienen esimaun joulun punaiseen..


Vaikka vielä viime viikolla minusta tuntuikin, että en jaksa stressata joulusta taikka muuta, niin tänään tein jo ensimmäisiä jouluhankintoja. Aikamoinen jouluinto alkaa täällä nousemaan päälle, mutta eihän jouluun ole kuin reipas kuukausi aikaakaan - johan sitä vähän saakin intoilla, eikö vaan? Täytyy tunnustaa, että glögiä on kulunut ainakin pari litraa ja ensimmäisiä joulukonvehteja maisteltu. Ja taisipa viime viikolla ystäväni tarjota tämän joulukauden ensimmäisen joulutortunkin. Pipareiden suhteen en aio edes sanoa mitään määriä, mutta monta pakettia on kyllä kulunut. Kuitenkaan vielä emme ole itse leiponeet pipareita, mutta ehkäpä joku lähiviikonloppu? Oi joulu! Oletko sinä ehkä samanlainen jouluihminen?

Kuten aiemmin olen kertonut, muutoksen tuulet puhaltavat henkilökohtaisessa elämässäni, tai lähemmin ottaen töissä. Tulen ensi kuun alusta vaihtamaan työpaikkaa, hyppään johonkin uuteen ja tuntemattomaan. Yhtäaikaa fiilis on aika mahtava, samalla haikea. Erityisesti työkavereita tulee ikävä, koska monesta on tullut ystävä minulle - mutta kyllähän me ihmiset säilytään vaikka työpaikat muuttuisikin. Näin ainakin toivon. Joulukuun valmisteluista ja puuhista en uskalla vielä mitään miettiäkään, koska en oikeastaan tiedä mitä joulukuussa mahtaa olla luvassa uudella työrintamalla. Ainakin toivon tämän muutoksen vaikuttavan edes jollain tavalla väsymystasooni, sillä jatkuva reissaaminen on oikeasti aika kamalan raskasta. Nähtäväksi jää, ohjaako kohtalo minua oikeaan suuntaan vaiko ihan väärään.


Tästä joulusta tulee ensimmäinen joulu, jolloin olemme sopineet ystävien ja sukulaisten kesken ettemme hanki toisillemme lahjoja. Joulu on lasten aikaa ehdottomasti, ja lapsille ne paketit on erityisen tärkeitä. Muistan itsekin kuinka lapsuudessa koulussakin kirjoitettiin aina joulun jälkeen aine joulusta, sekä mitä joululahjoja sitä tuli saatua. Vaikka itse todellakin olen ihminen, joka rakastaa sekä ostaa että antaa lahjoja - vaikeaa tämä tulee osittain olemaan, täytyy vähän siis psyykata itseään. Mutta ei käy kieltäminen, että myös itse tykkään lahjojen saamisesta.. Mahdanko olla siis ikuinen lapsi itsekin? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3