lauantai 31. toukokuuta 2014

Lakkiaisissa.

Melkoinen juhlalauantai. Päivä aloitettu kolmosluokkalaisen neidin todistuksen hakemisella, jonka jälkeen on juhlittukin ylioppilaslakkia. Kahdessa eri osoitteessa. Kotiin oli myös ruusuja saatava, ja kun en tiennyt kumpaanko väriin olisin päätynyt, valkoiseen vai pinkkiin, nappasin molempia yhden kimpullisen. Juhlapäivä oli kelin puolesta kaunis, sekä saimme nauttia ulkoterasseilla juhlatunnelmista. Iltapäivällä kuitenkin melkoinen sadekuuro taisi yllättää monenkin juhlijan, mutta sateen jälkeen aurinko palasi taivaalle!



Olen eräässä asiassa hiukan laiska, nimittäin kynsienlakkaamisessa. Nyt kuitenkin juhlapäivän vuoksi päätin piristää mieltä, ja hakea juhlatunnelmaa myös lakkauksen kautta. Koristin molemman käden nimettömät myöskin kynsikoristeilla. Se onkin sitten taas ajankysymys, koska saan aikaiseksi poistaa lakat kynsistä - vai mahtaako ne kulua pois? Puhumattakaan, koska uudelleen mahdan tarttua kynsilakkapulloon? Vaikkapa eipä sitä tiedä, vaikka tällein kesällä innostuu lakkaamaan useamminkin kynsiään.


Tähän asuun mä nyt sitten päädyin tänään, eli vetäisin Espritin mekon päälleni. Myös musta jakku oli varuilta mukana. Tämä kuva taisi olla paras esikoisen ottamista kuvista takaterassillamme, en tainnut olla kovin valokuvauksellinen tänään..

Mekko - Esprit
Korut - Kalavala Koru, Michael Kors
Laukku - Louis Vuitton
Kengät - Minna Parikka

Mitäs sinä tykkäät?



Tässä ollaan koko naisporukka ennen ensimmäisille juhlille lähtöä. Välillä piti ketsuppijämiä putsailla juniorin kasvoilta, tunnelmaa kuvien takaa siis. Ihan sitä normaalia arkikuvaa, mitä oikeasti tapahtuu kuvauksen yhteydessä. Onneksi kuitenkin valokuviin ei tallennu kaikki ne äänet ja puheet.. :) 




On se muuten aika jännä, miten aika oikeasti juoksee. Muistan vielä oman lakkiaispäiväni, sen jännityksen sekä samalla ylpeyden. Lakin päähän nostohetken, ylioppilastutkintopaperin kanssa kotiin saapumisen, kahvituksen sekä iltabileet koulukavereiden kanssa. Samalla onkin haikeaa ajatella, että tässä sitä jo juhlitaan uusia ylioppilaita suvusta, ja se totuus iskee päin kasvoja - miten vanha sitä oikeasti onkaan.

Toisaalta osaa olla onnellinen toisen urakasta, ja onnesta, sekä kannustaa uusiin haasteisiin elämässä. Edessä on ehkä uusi opiskelupaikka hakukokeineen, armeija, muutto omaan asuntoon tai muita suunnitelmia. Tässä vaiheessa pitäisikin osata tehdä ne oikeat ratkaisut tulevaisuuteen, osata jo miettiä mitä haluaa työkseen isona tehdä ja mitä lähtisi opiskelemaan. Isoja päätöksiä, jotka ei välttämättä ole aina ihan helppoja taikka aina mene niinkuin ajattelee. Itsekin olin päättänyt, että jatkan opintojani lukion jälkeen yliopistoon - tarkoitus oli lähteä psykologiaa opiskelemaan. Kuitenkaan näin ei käynyt, vaan löysin itseni kauneudenhoitoalan puolelta, josta jatkoin opintoja meikkipuolelle ja sieltä hiuspuolelle. Erilaisten työkokemuksien kautta olen saanut opiskella monenlaisia asioita, erilaisia vastuita, esimiehenä toimimista, myymistä, kouluttamista. Näitä tuskin koulun penkiltä olisinkaan niin hyvin oppinut. Kuitenkin koen olevani onnekas kaikesta oppimastani, sekä olen ikuinen elämäntaitojen opiskelija.


Onko sielläkin juhlittu tänään?

perjantai 30. toukokuuta 2014

Plan B.

Olipa päivä. Kokonainen vapaapäivä. Josta tulikin edestakaisin ajoa autolla. Neiti koululta pois, neiti harkkoihin, miehelle makutuomariksi vaateostoksille, neiti harkoista kotiin, ruokakauppaan.. Kello on puoli kymmenen illalla, ja kun tätä kirjoitan, istun tyviväri hiuksissani ja tuoksun vastaleikatulle pihanurmellemme. Kysyn vaan, ai mikä vapaapäivä? Puuh, tuntuu että tämä päivä oli lähes raskaampi kuin normityöpäiväni - kun perhe pompotteli sinne ja tänne. Vaikka eipä sillä, ennätimme hoitaa kaupungilla myös tarvittavat juhlahankinnat.


Tiedätkö sen varmuuden tunteen, kun tiedät jo mielessäsi mitä päällesi juhliin pukisit? Osaat odottaa miltä puku näyttää ja millaisilla asusteilla sitä somistaisit? Mutta, tiedätkö tunteen kun puku kiristää ja tuntuu liian pieneltä? Vetoketju irvistää eikä halua mennä kiinni? Onko puku kutistunut kaapissa? Voi hyvää päivää, millaisen morkkiksen sain tälläisen fiiliksen jälkeen. Olen iso. Tuhti. Paksu. Tukeva. Läski. Ihan mitä vaan, mutta en näytä, eikä tunnu hyvältä. Puhumattakaan vaatteista. En ala, puku on pieni. En lähde juhliin! Ja kömmin peiton alle odottamaan uutta tätä päivää..

Niin. Juuri se mekko mitä olin ajatellut, olikin jäänyt pieneksi. Tai minä muuttunut mekkoon liian suureksi. Oli tehtävät plan B. Sehän on helppoa, minullahan on Marimekon mekkoja erilaisilla kuoseilla - mutta miksi ne ei tunnu nyt oikeilta. Pitääkö minun aina olla juhlissa niin Marimekon teemaan? No, siihen kuitenkin päädyin. Kunnes lähdimme keskustaan hankkimaan meille kaikille perheen naispuolisille sukkahousuja huomisia juhlia varten, ja samalla reissulla ihan sattumalta, odottamatta, mieleni teki kovasti astua Espritin liikkeeseen. Ja voin rehellisesti sanoa, että tähän liikkeeseen en aiemmin ollut kuin yhden -kaksi kertaa astunutkaan. Näinkö siellä sitten jotakin? Kyllä vain, allanäkyvä mekko kutsui minua sovituskoppiin viettämään kahdenkeskistä aikaa ja neidit halusivat tulla makutuomareiksi. Ja arvaattekos, oliko mukava lähteä juhlamekko kassissa pois? Huolet ratkenneet? Ja lompakko hiukan keventyneenä suuntasimme sukkahousuostoksille sekä juniorille ostamaan juhlakenkiä..



Mekko oli mukavanoloista kangasta, joka ei myyjän mukaan helposti rypisty. Eli sopii mahtavasti siis minulle. Mekkoon kuuluu kapeat olkaimet, mutta tykkään mieluusti enemmin ilman olkaimia. Mekon päälle voi sujauttaa pienen jakun halutessaan. Pitsisomiste kaunistaa mustan ja valkean värimaailman yhdistymiskohdassa.

Mitäs tykkäät?


Ja kyllä niitä sukkahousuja löytyi tältä reissulta myös. Minulle ihonvärisiä ja neideille valkoisia. Juniorille löytyi myös kivat kengät juhliin, joilla on mukava mennä myös kesälomalla muutoinkin. Lisäksi parit kännykänkuoret napattiin mukaan Ur&Pengistä, koska niillä oli hintaa vain 4,99€/kpl. Pienellä hinnalla neidit saivat taas puhelimistaan erinäköiset.


Huomenna sujautan Minna Parikkani jalkaan, ja laukun suhteen vielä hiukan emmin. Laittaisinko mustan käsilaukun kenkien kanssa sävy sävyyn? Minulla on pieni sievä Michael Korsin käsilaukku, jota voisin ajatella. Mutta toisaalta, tarvitsenko oikeasti edes koko käsilaukkua juhliin mukaan?



Ihanaa lauantaita teille!
Ja rakkaudentäyteisiä juhlia,
jos sellaisia on! <3

torstai 29. toukokuuta 2014

Mustavalkoista.

Olin facebook mainoksen orja. Uhri. Tai mikä lie, mutta pakollinen tarve tuli suunnata Jyväskylän keskustassa sijaitsevaan Harjunpaperiin. Sinne oli tullut paljon uutta, mustavalkoistakin. Erityisesti mustavalkoisia cupcake-vuokia olen etsiskellyt jo tovin, ja sellaiset näkyi mainoksessa - joten kipinkapin hakemaan. Mukaan lähti myös paketillinen "my little dayn" servettejä.





Muffinsivuoat ovat varsin ihania, oli oikeasti iso vastusteleminen etten eilen jo alkanut näihin leipomaan muffinseja kahvipöytään. Maltoin kuitenkin mieleni, ainakin toistaiseksi. Kummasti tällaiset pienet jutut kahvipöydässä piristää, ja onhan nämä vuoat miljoona kertaa näyttävämpiä kuin ruokakaupasta saatavat vuoat..

Mitäs tykkäät? Eikö olekin ihania?

tiistai 27. toukokuuta 2014

Meikkipohdintoja.

Olen huono käyttämään huulipunia. Yhtenä syynä selkeästi se, että monesti tuntuu että huulipunat kuivattavat huuliani. Välillä tulee kuitenkin kausia kun innostun käyttämään huulipunaa, mutta pääsääntöisesti menen huulikiilto tai sävyttävä huulirasva huulillani. Olen käyttänyt todella monta Lumenen huulikiiltokynää, Lip Sorbet Huulikiiltokynää. Nyt kuitenkin sain vinkin Miian blogin kautta H&M:n edullisesta huulipunakynästä, joka vaikutti ensisilmäyksellä jo aika vastaavanlaiselta tuotteelta. Hinta ei ollut kuin 3,95€ eli hyvin edullinen kokeilu ainakin, ja vaihtelu virkistää. Tuote oli hyvin huulilla liikkuva, sävytti kauniisti ja koostumus oli kevyt.

Käytätkö sinä huulipunaa vai mieluummin kiiltoa? Onko tämä tuttu tuote?


Yritin epätoivoisesti napsia kuvia itsestäni, jotta näkisitte millaiselta tuote näyttää huulillani. Ainakin helppo tuote työpäivään, ja sopivan neutraali. Sävynä valitsin Papaya Punchin myös itse. Suosittelen tutustumaan, suosittelun kautta itsekin innostuin. Ehkä olisin voinut valita vielä voimakkaamman värisen, mutta ehkäpä sellainen sitten toisella kertaa..



H&M:n valikoimassa näytti olevan myös luomivärikyniä, niitähän aina silloin tällöin on meikeissä tarjolla. Helppoja vaihtoehtoja koko silmäluomen meikkeihin. Ja hauskanvärisiä luomiväripaletteja eri sävyissä, smoky ja nudes. Paleteissa oli aina viisi sävyä per paletti, enpä tiedä millainen värien intensiivisyys näissä luomiväreissä on taikka kuinka ne silmäluomella kestävät - liekö sekin on vain testattava. Niin ja bongasin hyllystä kulmakarvageelinkin, loisto tuote saamaan yksittäiset itsepäiset kulmakarvat pysymään paikoillaan! Meikkaamisen suhteen olen kyllä hurjan laiska nykyisin, jos miettii sitä aikaa kun tein maskeerajan töitä niin olin kyllä aina panostanut omaan meikkiinikin. Hyvä jos nykyään jaksaa ripsiväriä laittaa - niin ne ajat muuttuu.

Onko H&M kosmetiikka tuttua sinulle?

maanantai 26. toukokuuta 2014

Unikko vai nou.

Löytöjä by Marimekko. Ihan sattumalta menimme sunnuntaina Marimekkoon, kun muunmuuassa unikkomekot olivat -15% alessa. Katselin itsellenikin, muttei kuitenkaan ollut ihan niin mukaansa huutava vaikka kaunis olikin. Sen sijaan, tytöilläni on ollut oikeastaan vauvasta saakka Marimekon vaatteita ja juuri unikkomekot kesäisin. Nyt kuitenkin viime kesänä jouduimme esikoisen kohdalla turvautumaan ompelijaan, mutta juniorille vielä on kokoja löytynyt. Tänäkin vuonna mallistossa on kaksi ihanaa unikkomekkoa, toinen klassinen punainen isokukkainen ja toinen kaunis pienikukkainen värikkäämpi vaihtoehto. Neiti halusi kokeilla mekon päällensä liikkeessä, mutta mekon malli on kyllä meidän neidille aivan liian leveä. Eli kauppaan jäi. Liekö pitää viime vuoden mekkoa hyödyntäen ompeluttaa siis uusi mekko tälle kesälle? Vai täytyykö vain tyytyä itsekin siihen, että eräänlainen unikkokausi on perheessämme takana? Onko muitakin unikkohuumaisia siellä? Minä itse olen aina rakastanut unikkokuosia, ja ensimmäisessä yhteisessä kodissamme taisi parhaimmillaan (vai pahimmillaan) olla jokaisessa ikkunassa unikkokangasta. Olen rauhoittunut kyllä kovasti. Mutta vaatteissa sitä on vaikea vastustaa.. Mutta siis asiaan, samalla reissulla pistimme silmäämme Marimekossa kuvassa näkyvän tunikan, johon neiti ihastui ja halusi ehdottomasti kokeilla.



Todellakin tunika oli kaunis neidin päällä, raikas oranssi ja valkoinen vuorotellen. Marimekon tunikassa on kaksi taskua edessä, sekä kauniisti pyöristetty helma. Bongasimme samalla myöskin hauskat trikoot, jotka voisivat sopia tunikan kanssa. Ja neiti iloisena testasi nekin - ja halusi että ostamme molemmat. Kyllähän se minulle passasi. Lisäksi molemmat vaatteet olivat puoleen hintaan. Puoleen hintaan!

Mitäs tykkäätte?



sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Kukkia ja macaronseja!

Aamu alkoi ihanalla keltaisella kukkakimpulla. Vietimme juniorin kanssa ihanan, rentouttavan, aurinkoisen viikonlopun yhdessä. Siihen kuului monta asiaa, erilaisia reissuja ja sattumuksia. Mikä parasta, yhteistä aikaa ja höpöttelyä murusen kanssa. Tänään saimme nukuttua extrapitkät unetkin, heräilimme vasta puoli kymmenen maissa. Kyllä nyt on kerätty voimia alkavaan työviikkoon, ja päätin viikonlopun mahtavasti onnistuneella juoksulenkillä - aikamoinen voittajaolo! :)



Olen jo tovin pyöritellyt mielessäni Macaronsien leivontaa. Päätin eilen, että sellaisia herkkuja leivon huomenna eli tänään. Ei auttanut muu eilen, kuin alkaa ikäännyttämään valkuaisia. Valkuaisten ikäännyttäminen toimii niin, että ne erotellaan astiaan ja annetaan seistä huoneenlämmössä kevyesti peitettynä 24 tuntia. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen ne tulee laittaa kuitenkin jääkaappiin, jos haluaa ikäännyttää enemmän kuin yhden päivän. Minä kuitenkin nostin aamupäivällä valkuaiset jääkaappiin ja pari tuntia ennen leivontaa takaisin huoneenlämpöön. Naureskelin muuten sille, että tapani erotella valkuaiset oli jollain tavalla aika brutaali - otin kananmunan sisällön käsiini ja heiluttelin sitä kädeltä toiselle ja sormien välistä valkuainen valui astiaan. Mutta olen nähnyt, että jossain kokkiohjelmassa näin toimitaan - ja rehellisyyden nimissä, jos minut laittaa erottelemaan valkuaisen heiluttelemalla kananmunan sisältöä kuoripalasien välissä, niin lähes aina meinaa lipsahtaa.. 

Kuinka sinä erottelet valkuaiset?



Tarvitset macaronien valmistamiseen:

* 90g valkuaisia / n.3 valkuaista
* 40g kidesokeria
* 110g mantelijauhetta
* 200g tomusokeria

Lisäksi halutessasi elintarvikeväriä massan värjäämiseen.



Entäpä se näiden herkullisten suupalojen valmistaminen? Se olikin yllättävän helppoa, en käsitä miksen aiemmin näitä ollut itse valmistanut - kaipa olin ajatellut valmistamisen olevan työlästä. Mutta niiiin helppoja, että teen varmasti näitä usein jatkossa ja tulee olemaan synttäreidenkin vakiotarjoiluja!

Ohjeet valmistamiseen:

- Vaahdota valkuaiset niin, että vaahto muistuttaa saippuavaahtoa. Lisää mukaan kidesokeri hienona nauhana samalla sähkövatkaimella vatkaten.
- Vatkaa niin kauan, kunnes rakenne muistuttaa muotovaahtoa. Mantelijauhe + tomusokeri sekoitetaan keskenään ja lisätään valkuaisvaahdon joukkoon lastalla ronskiski käännellen. Elintarvikevärin voi myös lisätä joukkoon halutessaan tässä vaiheessa.
- Pursota massa leivinpaperille pursotinpussilla, ja pursota pyöreällä kärjellä 2€kolikon kokoisia lantteja. Jätä tilaa, massa leviää jonkin verran.
- Anna pohjien seistä pellillä tunnin verran ennen paistamista. Paista 150asteessa uunin keskitasossa noin 15 (-20) minuuttia. Jäähdytä ritilällä.
- Täytä halutulla täytteellä. Itse laitoin näihin ensikokeilu macaroneihini Lemon Curdin täytteeksi.


Täytyy sen verran vinkata, että ainakin nestemäinen elintarvikeväri häviää massaan helposti. Tai itse olin liian varovainen sen kanssa, kovinkaan keltaisia näistä ei tullut vaikka muutoin onnistuivatkin omasta mielestäni erinomaisesti. Kuoret ovat rapsakat heti paistamisen jälkeen, hiukan marenkimaisia. Parhaimmillaan nämä herkut ovat täyttämisen jälkeen noin seuraavana päivänä, joten huomenna täällä herkuttelua tiedossa vaikka onkin maanantai!

Sen verran täytyy vielä vinkata, että www.pahakakku.blogspot.fi osoitteesta sain itse viimeisen innostuksen näiden herkkujen valmistamiseen. Sieltä otin omat vinkkini esimerkiksi ainesuhteissa, suosittelen tutustumaan sivustoon. :)

Makeaa alkavaa viikkoa!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Ihanin shortsiasu.

Oi mikä lauantai. Aamukahvit terassilla, päivällä jäätelöä terassilla ja muutenkin ajanviettoa ja höpöttelyä terassilla juniorin kanssa. Taisi muutama auringonsädekin ottaa tämän päivän aikana, vaikka kuuma olikin. Lämpötila oli reilut kolkyt astetta, ja olinkin aika onnellinen kun en vielä tälle viikonlopulle terassien öljyämisprojektia ottanutkaan. Olisi ollut aivan liian kuuma päivä sellaiseen hommaan, kaikista paras tapa viettää päivä oli nauttia kesäkelistä, kuivatella pyykkiä ulkona ja käydä vähän kaupungilla parhaassa mahdollisessa seurassa..

Kaupungilta mukaan lähti ehkä yksi ihanimmista shortsiasuista ever. Ja tällä kertaa onnekas puvun omistaja saikin olla juniori, ja pukua käytettiin heti tänään. Puvun löysin Lindexiltä, vain yksi kappale oli jäljellä ja juuri oikeaa kokoa, joten enhän voinut sitä jättää sinne yksikseen. Aina ainakin selitys löytyy. Mutta totuus on se, että neiti kaipaa shortseja kesälle, mutta on vähän liian ronkeli. Onneksi tämä kuitenkin oli onnistunut ostos.

Eikö olekin ihana shortsiasu?




Asussa on vyötäröllä kuminauha, sekä kaunis korallin värinen punosvyö joka antaa mukavasti asulle ilmettä. Asu on pehmeää puuvillaa. Ehkäpä jossain tilanteessa pukua voisi käyttää myös ilman olkaimia, jos vain pysyy paikallaan eikä valu alaspäin. Asu sai huomiota iltaisella uimareissullammekin.


Toppi - Vero Moda

Itselleni en kaupungilta löytänyt mitään, ja oikeastaan etsimään lähdinkin shortseja neidille. Monesti kuitenkin matkalla tarttuu muutakin mukaan, vaan ei tällä kertaa. Paitsi ostin serkkuni tulevalle vauvalle ihanan peblum-helmaisen mekon jo jemmaan, kun oli niin vastustamattoman ihana! Itsestäni tuntuu, että tänään olen onnistunut saamaan hiukan ihollekin väriä auringosta. Huomiselle iltapäivälle luvassa sadetta / ukkosta, joten taidamme päivällä suunnata HopLopiin. Olen kuitenkin toiveikas, että saisin huomennakin kiireettömän aamukahvini nauttia terassilla aamuauringossa. 

Mahtavaa viikonlopun jatkoa!
Nautitaan!

Pieniä ihmeitä pihassa.

Yksi kesäinen päivä tekee ihmeitä. Sekä omalle mielelle että luonnolle. Aamuauringossa tallustin pihalla, ihastelin kohta kukkivaa omenapuuta. Päivällä kotiin tullessani tämä omenapuu jo kukki. Ja nyt kun aamulla tätä kirjoitan, näen keittiönikkunasta, kuinka omenapuu on yltynyt täyteen kukintoon. Itse kirjoitan yleensä blogiani keittiönpöydän ääressä, juuri tietyllä reunimmaisella tuolilla.

Missä sinä kirjoitat blogiasi?  






Minulla on sekä puutarhakenkinä että vapaa-ajan kenkinä Crocsit. Kuitenkaan työpäivääni en ole niitä yhdistänyt nykyisessä työssäni, vaikka osa malleista sen kyllä mahdollistaisikin. Crocsien helppous ja mukavuus on siinä, kuinka kevyitä ne ovat jalkaan. Kesä ilman Crocseja ei olisi minulle mitään. Tänä kesänä jaloissani ovat nämä uusimmat harmaansävyiset, mustat Crocsit sekä myöskin pinkit Crocsit pihatöissä - eikä yhdetkään ole sellaisia smurffikengän näköisiä, vaan kapeita ja tyylikkäitä.



Mun yksi parhaimmista hankinnoista pihatöihin on Fiskarsin rikkaruohonpoistaja, vai liekö voikukkarauta. Nimenomaan tämä varrellinen malli on hyvä apu poistaa pihasta rikkaruohoja, polkaisu tällä ja rikkaruoho nousee juurineen. Etenkin tänä vuonna olen löytänyt paljon voikukkia pihaltamme, mitä edellisinä vuosina ei juurikaan meillä ole ollut, ja eilenkin poistin kaikki voikukat pihasta. Olen myöskin nurmen kanssa hyvin tarkka, enkä tykkää ylimääräisista kasvustoista nurmella. Myöskin nurmenleikkuun kanssa olen tarkka, tykkään että nurmi on lyhyt ja hyvin ajettu. Mutta katsokaa nyt tuota ämpäriä, siinä menee voikukat pois! Eikä tosiaan yksi ämpärillinen riittänyt tähän hommaan eilen, vaan näitä ämpäreitä taisi olla lähempänä neljä...



Tälle lauantaille on odotettavissa hellettä. Enkä aio tänäänkään liiemmin keittiössä häärätä ruokien kanssa, vaan saatamme turvautua ulkoruokailuun. Nyt kuitenkin kahvihammasta niin kovasti pakottaa, että aamukahvin keittoon ja taidankin nauttia ne omalla aurinkoterassilla! 

Lämpöä sinunkin lauantaihin!

perjantai 23. toukokuuta 2014

Vihdoinkin.

Hiphei! Se olis perjantai! Niin se viikko kuitenkin hujahti, vaikka aika tahmealta se jossain vaiheessa tuntuikin. Aika uskomaton viikonloppu myös edessä, nimittäin esikoinen on viikonlopun luisteluleirillä ja mieheni viettää viikonlopun Iisalmessa. Viikonloppu on siis luxusaikaa juniorin kanssa. Mitähän kaikkea mahdamme keksiäkään? Päätimme ainakin, että aiomme mennä jonnekin kahdestaan syömään. Sekä mikäli tulee sadepäivä, niin vietämme silloin aikaa Hoplopissa.

Mitä sinun viikonloppuun kuuluu? 


Tämä kuva on otettu eilen illalla, kun palailin kotiin aurinkoiselta iltalenkiltä ystäväni kodin lähimaastoilta. Tulipa käytyä ihan uusilla reiteillä, ja melkoista ylämäkeä olikin koko menomatka - paluu menikin helpommin kun oli alamäkeä. Olen kyllä innostunut kovasti liikkumaan ulkona ystäväni kanssa, ja olen tästä aika ylpeä. Saatiin juoksutekniikastamme hyvää palautetta, joka antaa lisäpuhtia vaan eteenpäin. Hyvä me! Kovasti tekisi mieli hankkia uudet lenkkarit ja juoksutrikoot, mutta kunhan saadaan vähän vielä kehitystä kuntopuoleen niin ehkä sitten palkintona. Eihän sitä niillä uusilla välineillä kehitetä sitä kuntoa?


Yksi aikakausi elämässämme on takana. Nimittäin päiväkoti / esikouluelämä alkaa olemaan takanapäin. Haikeaa, mutta samalla tavalla myöskin aika ihanaa kun molemmat neidit ovat koululaisia. Tietyllä tavalla elämä helpottuu, mutta myöskin tietyillä osa-alueilla lasten oma vastuu korostuu. Aikamoinen kasvu tulee juniorilla tapahtua kouluelämään siirryttäessä, sekä se omatoimisuus ja vastuu monista asioista. Kesän aikana on hyvä harjoitella vielä koulumatkan kulkemista, kengännauhojen solmimista ja muita tärkeitä seikkoja. Vielä ensi viikko, niin tytöillä alkaa lomapäivät. Voikun olisi jo aika omallekin kesälomalle..

Koskas siellä lomaillaan?


Mukavaa perjantaita!

torstai 22. toukokuuta 2014

Kevätjuhla.

Torstai. Melkein jo perjantai. Aurinko hellii. Kevätjuhlapäivä.




Päivän löytö oli sandaalit esikoiselle. Hän oli kovasti jo puhunut minulle varvassandaaleista, ja tänään hauskat sellaiset tulivat vastaan. Nimittäin nämä sandaalit lähtivät muutaman euron hinnalla mukaan Lidlistä. Kovasti oli kaikkea jalkapalloteeman mukaisesti, mutta värinsä puolesta nämä puhuttelivat eniten. Kaikkea sitä voikaan tuosta kaupasta löytää! Hauskat varvastossut, eikö vaan?



Tänään on se päivä, kun suvivirsi kaikuu ja vietetään virallisia kevätjuhlia sekä koulussa että eskarissa. Taidankin lähteä valmistautumaan juhlamenoihin. Neidit vetäisivät päällensä söpöt mekot, esikoinen Zalekuan pitsimekon ja juniori Marimekon ihanan punaisen mekon. Mitäs ihmettä minä keksin päälleni? Nyt etsimään jotain sopivaa..

Mukavia kevätjuhlia sinne muillekin!