tiistai 18. maaliskuuta 2014

Parempaa luvassa.

Vihdoinkin, parempaa luvassa!
Esikoinenkin on paranemaan päin, nyt vain kaikki varpaat ja sormet ristiin että minä onnistuisin ohittamaan tuon ikävän pöpön. Sen verran ikävä pöpö on ollutkin, että kaatanut yksi kerrallaan sänkypotilaaksi. Minusta on varsin ihanaa kun saa hiljalleen lopetella suurinta siivoushysteriaa, vaikkakin kaippa ne pöpöt tietyn aikaa elävätkin pinnoilla, joten ihan täysin lopettaa en voi. Mutta onhan se aika ihanaa, kun koti tuoksuu ja näyttää puhtaalta kaikenaikaa! Voikun samanlainen siivousinnostus säilyisi läpi arkiviikkojen, on meinaan vessatkin niin kiiltävänpuhtaita tällä hetkellä että! Esikoinen iloisena vaihtoi suihkun kautta puhtaat vaatteet päälle ja luistelumitalit kaulaan. Viikonlopun kisamatkan antina tuli yksi mitali lisää, ja tulevana sunnuntaina olisi myös kilpailut edessä, sinne neiti ennättää onnekseen rauhassa parantua.  


Itse jatkan lumista huolimatta keväisiä haaveiluja. Koskaan ei voi haaveilla liikaa? Enkä nyt puhu kesäkuntoon haaveilemisesta, taidan sitä koko ajan johtaa kauemmaksi - nimittäin tänään päätin palkita itseni millä muullakaan kuin suklaalla. Olen suklaani ansainnut. Mikä onkaan oikeastaan parempaa kuin päiväkahvin seurana herkullinen suklaa? Onneksi vastaavanlaisia kahvihetkiä on hyvin vähän. Voisi olla muuten oikeasti edessä koko kevätvaatetuksen uusiminen, muutenkin työni puolesta olen onnistunut saamaan muutamia kiloja riesakseni. Niin, ehkä liikkuminen auttaisi? Miksi liikkumiseen lähteminen on niin vaikeata? Ja mistä niitä kaikenmaailman tekosyitä liikkumattomuuteen oikein löytyy? Ja miten välillä tuntuukin siltä ettei olisi energiaa työpäivän jälkeen liikkumiseen? No niitä aurinkoisia päiviä ja uudestaan kuivia teitä odotellen..



Onko sinulla kevään varalle haaveita?
Mistä haaveilet?

Mulla on montakin juttua, mistä on taas syntymässä melkoisia pakkomielteitä. Toisaalta näitä pakkomielteitä nyt pakosti rauhoittaa pakollisisista menoista suoriutuminen, onko oikeastaan parempaa kevätshoppailun kohdetta kuin uudet kesärenkaat citymaasturiin? Ehkä se helpottaa shoppailun tuskaa ja keventää lompakkoa mukavasti? Varmaankin taas pääsee todella edullisilla ostoksilla? No ei auta, ei.

Jostain syystä minulla shoppailussa on tietynlaisia aaltoja, välillä mennään hiljaiselolla ja välillä ostoksia olisi enemmän mielessä kuin mitä talous antaa periksi. Kuitenkin sama juttu toistuu ostoksien suhteen, välillä innostun ostamaan lastenvaatteita ihan urakalla - kuten nyt viimeaikoina on tainnut käydä. Kuitenkin ihan tarvettakin niille ostoksille on ollut, mutta myönnetään että ihan kaikki ostokset eivät todellisen tarpeen piikkiin kuitenkaan mene. Vähempikin ehkä riittäisi? Jostain syystä tuo shoppailu on vähän kuin onnistumiset - shoppailu ruokkii lisää shoppailua kuten myöskin onnistumiset ruokkii lisää onnistumisia. Ihan sama asia lähestulkoon, niinkö? Onko shoppailu hyvä tapa palkita itseään onnistumisista?


Olipa miten oli, muutamia juttuja olisi mielessäni ihan itseni varalle. Jostain syystä kuitenkaan ostoksieni keskihinta ei ole kovinkaan alhainen, oi miksi pitää haluta aina kaikkea niin mahdottoman arvokasta? Olisiko ajankohtaista kurkata kaapit läpi ja laittaa ensiksi kiertoon sellaiset mitä enää en käytä? Esimerkiksi onko järkeä säilyttää vaatehuoneessa kaksi isoa laatikollista laukkuja, joihin ei ole moneen vuoteen koskenutkaan? Entäpä sellaiset vaatteet, jotka eivät enää istu päälle - eivätkä varmaan enää tule istumaankaan, voisiko nekin laittaa kiertoon? Mitenkäs varaston täytteenä olevat ikean isot kassilliset lastenvaatteita? Varaston täytteenä vai kiertoon? Miksi lisää tavaraa on niin paljon helpompaa haalia? 

Mihin sinä kierrätät tavarasi? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3