sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Aurinkoinen sunnuntai.

Ihana sunnuntai. Kellojen kääntö. Mukavasti kokoajan kellonajasta sekaisin, mutta väliäkös sillä. Ulkona aurinko hellii. Tänään piti lähteä koko perheellä elokuviin, mutta juniori ei halunnutkaan joten puolet perheestä lähti, puolet jäi. Lähdemme juniorin, ja tietenkin Zorron kanssa, pyöräilemään ja kohti R-kioskia - josta juniori saa valita itselleen jäätelön ja nauttia sen auringossa. Pikkuisia luxushetkiä tällaiset. Itse saan samalla tuulettaa päätäni, ja mukavan lenkin tehtyä. Ja seurassa rakkaimmassa.

Esikoinen halusi leipoa jotain sunnuntaille. Päiväkahvin kaveriksi. Esikoiseni onkin melkoisen halukas puuhaamaan keittiössä, mutta jonkun verran väistämättä siinä samalla itsekin joutuu osallistumaan (hermoamaan). Mutta tänään näytti kaikki sujuvan hyvin, kaverin kanssa kahden hienosti leipoivat suklaamuffinseja appelsiinituorejuustokuorrutteella. Ja kyllä, kahvin kaverina upposivat melkoisen hyvin. Näiden herkkujen jälkeen olikin esikoisella edessä elokuvahetki isän ja ystävän kanssa. Ja minulla jotain "ihan muuta" ennen pyörälenkkiä..



Lelukaupassa on tänään -25% alennus kaikista leluista, Toy R Usissa. Kävimme juniorin kanssa katsomassa Barbeille jotain kivaa kalustetta, mutta mukaan lähtikin hauskannäköinen polkupyörä. Kiva saada vähän kalusteita ja tarvikkeita Barbeille, neiti mieluusti niillä tuntuu tällä hetkellä leikkivän. Kuitenkin kotiin palattuamme sain puhelun, joka oli samalla aikaa hyvä ja huono..


Nimittäin olin edellisellä viikolla käynyt kyselemässä vapaata kirpparipöytää, ja kaikki pöydät olivat täynnä - lupasivat soitella kun pöytiä vapautuu. Ja tänään sellainen puhelu tuli. Heti tiistaille tulee olla tavarat hinnoiteltuna ja pöytään kannettuina. Joten eikun hintalappuja hakemaan, ja varaston hyllyiltä kasseja purkamaan. Hinnoittelu sujui melko mallikkaasti, vaikka osa tavaroista / vaatteista lensikin suoraan roskikseenkin, mutta juniori oli mieluusti penkomassa mitä kassit pitävät sisällään. Ja eihän tietenkään kaikkea voi myydä, vaikka niitä ei varastostakaan olla kaivattu. Niin niin.. Ja olisinhan minä halunnut tästä hommasta selviytyä muutoinkin nopeasti, kun mieli teki ulos ja juniorin kyselyt "eikö me lähdetäkään pyöräilemään" ei yhtään helpottaneet tuskaani. Mutta silti mieluummin hoidin homman tänään mahdollisimman pitkälle kuin viikolla työpäivien jälkeen. Homma hoitui, kunnes hintalaput loppuivat. Lisää hintalappuja huomenna, mutta tälle päivälle selkeä suunnitelma ulkoistautua sisätiloista.

Tässä onkin melkoinen pulma, kun lastenvaatteet tuntuvat hyvin menevän kaupaksi mutta entäpä omat vaatteet. Ajattelin kokeilla viikon myydä vain lastentavaraa ja vaikka muutaman päivän ajan omia vaatteitani - ja kyllä, myöskin niitä laukkuja vaatehuoneen perältä! Sen verran laiskotuttaa tää hinnoitteluhomma, että taidan kuskata osan tavaroista suoraan kierrätykseen.. Vaikka tiedänkin, että vielä kertaalleen tulee kaapit käydä läpi jotta tiedän että kaikki pienet vaatteet ja tarpeettomat astiat pääsevät varmasti kiertoon. Mutta yksiasia on varma, nämä kassit eivät takaisin varaston hyllyille tule! Aikamoisen tyhjän tilan sinne sainkin aikaan, kun nostin kaikki kiertoon menevät vaate- ja lelukassit pois. Ja yllätyksekseni huomasin, että taidankin olla aika kova ostamaan tytöille kenkiä - sen verran monet parit varastossa oli pieneksi jääneinä. Ja odotas, mietitään, onhan nyt kevään ja kesän varalle kummallakin useammat parit tiedossa. Juniorilla pelkästään neljä paria plus tietty kaikki sandaalit/crocsit. Tunnustan siis. Ehkä vähemmälläkin tosiaan selviäisi.

Onko siellä muitakin samanlaisia
 lastenkenkien hamstraajia?



Leppoisaa sunnuntaita!

6 kommenttia:

  1. Ihanan näköisiä muffinseja! On sulla taitavat leipurit siellä! On tosiaan jännää tää kellojen siirto, kun päivä menee niin nopeesti...Mitenhän illalla sitten nukuttaa!...Ihanaa sunnuntaita sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua jo nukuttais :D Takana reipas lenkki! Mukavaa alkavaa viikkoa! ;)

      Poista
  2. Kelpais noi muffinssit mullekin :)! Alkaa nimittäin näin kolmen viikon sokerilakon jälkeen tuntua siltä, että olis jo aika saada jotain hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti oot vetänyt kolme viikkoa. En itse pystyisi never..

      Poista
  3. On se ihanaa, kun lapsukaiset tulevat siihen ikään, että alkavat kokkailla ja leipoa. Siinä pääsee samalla nautiskelemaan kivoista herkuista valmiiseen pöytään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siinä hyvät puolensa.. Mutta se jälkien siivous onkin toinen juttu!

      Poista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3