lauantai 13. huhtikuuta 2013

Väsy.

Väsymys painaa lauantaiaamunakin. Väsymys on oikeastaan tuttu käsite jo useamman päivän ajan, kun lapsen sairastessa pitää yölläkin valvoa ja "päivystää". Kaikki äidilliset aistit on tällöin vahvimmillaan ja nukkuminen välillä lähes mahdotonta. Kuitenkin työlliset arjet pitää suorittaa joko kotoa käsin tai liikkeelle lähtien, väsyttipä sitten tai ei. Toisaalta lapsen sairastaminen on kurjaa myös äidille, puhumattakaan lapsesta. Sydäntä särkee katsoa kun lapsi voimattomana nukkuu suurimmaksi osakseen päivällä ja mikään ei oikein maistu. Vaikka kuinka äiditkin kaipaavat omaa aikaa itselleen, omia juttujaan, niin lapsen sairastaessa sitä tinkii omista asioistaan ja uhraa kaiken ajan lapselleen. Lapselle ja loppumattomille "äiti!" huudoille..

Nostan hattua kotiäideille, äideille joilla on pieniä vauvaikäisiä lapsia kotona. Yölliset herätykset, yösyötöt. Näitä minulla itselläni ei todellakaan ole ikävä. Lapsien kasvaessa arvostaa pidempiä unirytmejä, pitkiä unia. Mutta ne valvomisetkin ovat olleet osa äitiyttä, osa mahtavaa perhe-elämää, yhteenkasvamista lapsiensa kanssa. Jostain syystä olen aina omannut hyvät nukkumisen lahjat tai voisiko sanoa, minulle ei ole koskaan ollut ongelma nukkua paljon. Rakastan nukkumista. Tarvitsen pitkät yöunet. Horoskoopiltani olen leijona, voiko se jotenkin johtua siitä?


Esikoiseni alkaa olemaan parempaan päin kenties, koska haaveili jo croisanteista. Eikä ihan mistä vaan croisantista, vaan selkeät opastukset tuli millaisia mieli tekisi. Olemme aiemmin ostaneet kaupan kylmähyllyltä Danerolles Croisantti-pakkauksia, josta valmistaa erittäin nopeasti kuusi croisanttia. Halutessaan hiukan omaa makua croisantteihin, ne voi täyttää millä aineksilla vaan. Esikoiseni halusi kinkkua ja juustoa täytteeksi, joten tänä aamuna keittiössämme valmistuu "tilauksesta" croisantteja, ja saattaapa olla että itsekin maistan yhden aamukahvin kanssa..



Tämä Danerolles Croisantti-purkki on mielestäni siitä erittäin kätevä, että taikina on paistovalmis ja säilyy purkissa pitkään jääkaapissa. Hyvä vierasvara myös! Ja ainakin näin työssäkäyvien vanhempien pelastus joissakin tilanteissa, kun vain on mahdotonta yrittää edes olla se täydellinen pullantuoksuinen kotiäiti. Vaikka ei sillä, minä tosiaan tykkään leipoa. Mutta aikataulutettu arki ei aina anna mahdollisuuksia toteuttaa kaikkia niitä ihanuuksia, mitä haluaisin kokeilla leivontapuolella. Ja toisaalta, voisiko niiden herkkujen maistamista kieltää itseltään? Oletko itse muuten tutustunut jo näihin Danerolles purkkicroisantteihin?

Mitä Ted Baker paketeistani sitten löytyikään? Todellakin rusetit on aina kiehtoneet minua. Omistan esimerkiksi hiuspantoja, joissa hyvin monessa on rusettiteema. Lisäksi rusettia löytyy kengistä, lastenvaatteista, omista vaatteistani, ja taitaapa minulla olla jo joku korukin. Eli rusettirannekoru oli helppo valinta! Päädyin mustaan sävyyn, joka käy kaiken pukeutumisen kanssa. Lisäksi ihastuin musta-kultaisiin Ted Baker- nappikorvakoruihin, jotka aion ottaa hetimiten käyttöön. Itse suosin nimenomaan nappikorvakoruja sen puolesta, etteivät hiukseni tartu korviksiin kiinni ja näin ollen jossain vaiheessa huomaa että toinen korvakoru puuttuu..



Mitä mieltä olette, eikö olekin ihania? Onko tässä nyt se vaara, että kun jo nämä ovat rantautuneet meille - onko lisää tulossa myöhemmin?

2 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä suloinen tuo ranneke :) Ja croisantteja, mmm. Oon ihan hulluna niihin. Oon kans joskus kokeillut noita purkki-croisantteja ja muistaakseni oli oikein hyviä! Voiskin taas pitkästä aikaa ostaa..

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3