lauantai 2. maaliskuuta 2013

Pakkaaminen.

Miksi pakkaaminen jää aina viime tippaan? Mihin aiempi minä on kadonnut? Minä - joka kirjoitti ajoissa paperille mitä pakata ja aloitti pakkaamisen jo päiviä ennen? Ei sillä, edelleenkin kirjoitan paperille mitä mukaan tarvitsen. Mielestäni on huojentavaa viivata yksikerrallaan yli asia, mitä on jo pakannut. Ja toisaalta tämä on jo niin totuttu tapa, että selviäisin varmasti ilmankin ylöskirjoittamista mutta se tuntuu olevan vain yksi sellainen asia, mitä ilman ei osaa olla... Mutta tämä, että viimeiseen hetkeen jätän pakkaamisen, ei ole minulle tyypillisintä. Ja miksi jätin myös viimeiseen iltaan hiusteni värjäämisen? Ajattelinko taas yhtään? En. Nyt on hyvä väri taas hiuksissa, ja hiusrajassa. Kyllä, hiusrajassa. Ajattelinpa samaan huviin värjätä myös kulmakarvani, jotta nyt varmasti olisi väriä naamassa riittävästi huomiota herättämään..

Ohjeena sain vanhemmalta kolleegalta, että tärkeintä on matkalaukun koko. Valitse isoin mitä on. Ja näin minä tein, pakkasin tavaroitani isoimpaan matkalaukkuumme. Matkalaukkuun, jossa perheemme on matkustanut kaukomatkoille viikoksi - pariksi viikoksi. Minä matkustan Åreen kolmeksi päiväksi. Kolmeksi. No okei, ja yhden lisäpäivän olen Helsingissä koulutuksessa. Yhteensä siis neljä päivää. Neljä päivää ja yhden henkilön tavarat, isoimmassa matkalaukussamme. Ja kuka sitä matkalaukkua raahaa mukanaan? Minä. Jep jep.. Ja yllätyin kuinka täyteen laukku tulikaan! Vaikkakin kyllähän tavaraa onkin, erikseen Business Casual- vaatetusta, iltavaatetusta ja vieläpä ulkoiluun tarkoitettua toppavaatetusta. Ja kaikkiin näihin pitää tietenkin olla omat kenkänsä. Yhtä hankintaa en voi hehkuttaa yhtään vähempää tai katua ollenkaan, mutta toppavaatteita varten ehdoton hankinta matkalaukkuun oli tyhjiöpakkauspussit! Näillä sai toppavaatteet erittäin pieneen litteään kasaan ja totaalisesti säästettyä tilaa. Näitä saa sekä kodinsäilytykseen että matkalaukkukäyttöön.


Ja tunnetusti minulla ei aina kaikki mene ihan putkeen, niin ei nytkään mennyt. Hukassa oli matkalaukkuvyö. Mistä siis sellainen? Naapurit eivät olleet kotona, toisilla naapureilla ei sellaista ollut. Eikä omaamme löytynyt mistään. Yritin myös facebookin kautta kysellä apua asiaan, mutta tuloksetta. Ei auttanut kuin kaivella kaappeja, varastoa, matkalaukkuja. Pohtia mihin ihmeeseen sen olisimme laittaneet. Jotain kuitenkin piti keksiä. Mieheni haki siis loppujen lopuksi matkalaukkuvyön minulle vanhemmiltaan illalla, klo 22:30 olin matkalaukkuvyön haltija.


Pitäkää peukkuja, että matkani menee putkeen! Kamera on ladattuna, ja laturi mukanaa niin ehkä pian pääsen päivittämään kuvia matkastani. Nyt tietokone, ipad ja kamera käsilaukkuun ja unille.

Kauniita Unia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3