torstai 13. joulukuuta 2012

Ihana Kamala Joulu.

Joulu.

Joulu on ihanaa rauhan, ilon ja onnen aikaa. Joulussa on myös jotain taianomaista. Jouluun aletaan valmistutaan meillä jo ajoissa. Kynttilänjalkoja puettuina punaisiin tuikkuihin, joulukynttelikkö ikkunalla, piparitaikinoiden leipomista kilotolkulla (!), joulutorttujen maistelua ja glögin lämmittelyä. Itse laitoimme jo valkean joulukuusemmekin olohuoneeseen, sekä joulukoristeet/ tontut ovat löytäneet oman paikkansa. Niin, ja joulunodotukseen kuuluu JOULUKALENTERIT! Tyttärilläni on kummallakin kaksi kalenteria, joista päivä päivältä seuraamme mitä luukusta paljastuu. Itselläni tänä vuonna ei kalenteria ollutkaan. Eikä se oikeastaan minua haittaa. Valitettavan paljon arkeni koostuu tavallisen kalenterin ohjaamista aikataulutuksista, joten se riittäköön minulle ;)

Jouluun kuuluu myös joulukortit. Minun perinteisiin kuuluu punaisiin kirjekuoriin korttien sujauttaminen. Punainen on ehdoton joulun väri. Nyt saa odotella, koska kortteja alkaa postilaatikosta löytymään. Ensimmäinen kortti on jo saapunut. Tässäkin on tietty jännitys, mitä posti on tuonut tullessaan ja kuka on muistanut kortilla. Jouluna tulee mieleen lapsuuden joulut, siihen kuuluvat rutiinit. Lapsiperheellisillä tulee ehkäpä omat rutiinit, niinkuin meillä. Viime jouluna aloitimme yhden erilaisen perinteen, nimittäin aatonaattona elokuvaan menon. Siinä unohdetaan jouluhössötykset ja saadaan olla perheenä yhdessä, ja jopa lähes tyhjässä teatterisalissa ;) Tänä jouluna aiomme toimia samalla tavalla, joten pian valitsemaan viikonpäähän viikonlopulle elokuvaa mitä tänä vuonna kävisimme katsomassa.

Joulu on ihanaa aikaa. Saa shoppailla lahjoja. Kun kaikki on ostettu, silti tulee pakkomielteitä ostaa vielä vähän jotakin. Jos vielä tuon ostan sille, ja tämän sille ja hupsis tupsis.. Shoppailun vastapuolena on täyttynyt varasto. Pussien ja kassien piilottelu alkaa ettei ne paljastu, koska aattona selittelyt ei meidän perheessä toimi. Jouluna saa luvan kanssa nauttia herkkuja ja hiukan hössöttää, leipoa ja saada suvun kokoon. Joulupukki kruunaa aattoillan isoilla lahjasäkeillään, nitä aukoessa ja uusia leluja tutkiessa meneekin ilta rattoisasti.

Joulu voi olla myös kamalaa. Joulusta kamalan voi jollekin tehdä paha joulustressi. Jollekin joulusta tulee kamala sukulaisten kestittämisellä. Toisilla taas joulu on yliarvostettua kauppakeskuksilla joululaulujen raikuessa jo lokakuulta. Jollekin joulu voi olla yksinäinen joulu. Minulle tämä joulu on jotenkin tavallista kamalampi. Ei suinkaan mistään noista aiemmista syistä johtuen, vaan lähimmäisenkaipuusta johtuen. Kaipaan äitiäni aivan hirveänkamalan paljon. Jopa yhtenä yönä äitini tuli uniini, ja heräsin itkien ja itkuni senkuin jatkui. Mieheni mielestä äitini kävi minua moikkaamassa. Lähimmäisen menettäminen ja sen jättämä ikävä on raastavaa. Se ei helpota. Ehkäpä tämä on se suurin merkki rakkaudestamme. Ja rakkaushan ei ikinä lopu. <3 



Sain tälläisen ihanuuden siskoltani tuliaisina Tukholmasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, piristit sillä päivääni.
Tervetuloa uudestaan! <3